Pohjoismaat yhdistävät voimansa koronakriisissä

Pohjoismaiden terveysministereillä on ollut koronakriisin aikana kaksi etäkokousta Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa. Kokouksissa on pyritty vaihtamaan tietoja kriisin kehityksestä ja jakamaan viranomaispanostuksista saatuja kokemuksia. 

– Meidän on pysyttävä ajan tasalla siitä, miten eri Pohjoismaat hoitavat koronaviruksen aiheuttamaa valtavaa yhteistä haastetta. COVID-19-pandemiasta on paljon opittavaa niin Pohjolassa kuin muuallakin maailmassa, ja globaalin kriisin ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä, sanoi Tanskan terveys- ja vanhuspalveluministeri Magnus Heunicke viime kokouksen jälkeen. 

Pohjoismaat ovat tunnetusti valinneet erilaisia lähestymistapoja koronakriisiin ratkaisemiseen. Monet asiantuntijat ovat todenneet, että vaikka Pohjoismaiden hyvinvointijärjestelmät ovat samankaltaisia, maiden välillä on eroja väkimäärissä, maantieteessä, väestönkehityksessä ja koronatilanteen kehityksessä. Tämä selittää osaltaan myös lähestymistapojen eroa. Toisena selityksenä on se, että viranomaisten strategiset lähtökohdat ovat erilaiset. Esimerkiksi Suomessa oltiin ottamassa käyttöön uusia rajoitustoimia samaan aikaan, kun tanskalaiset kuulivat pääministerinsä pohtivan maan asteittaista avaamista. Monet terveysasiantuntijat huomattavat kuitenkin, että Suomi, Tanska ja Norja ovat olleet rajoitustoimissaan Ruotsia tiukempia.

Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen NordForsk-tutkimuslaitos aikoo käynnistää kolme tutkimushanketta, jotka valottavat COVID-19-pandemiaa eri näkökulmista. Hankkeista kaksi keskittyy muun muassa rokotteisiin ja hoitomuotoihin liittyvään kliiniseen tutkimukseen, kun taas kolmas hanke keskittyy yhteiskuntaturvallisuuteen sekä Pohjoismaiden hallitusten varautumis- ja kriisinhallintatoimiin. NordForskin johtaja Arne Flåøyen totesi hankkeiden julkistuksen yhdessä näin: 

– Kullakin maalla on omat koronastrategiansa ja -ratkaisunsa. Tutkijan näkökulmasta nykytilanne on täyden mittakaavan kokeilu siitä, miten samaa kriisiä yritetään ratkoa eri tavoin. Tutkimusyhteistyön avulla voimme oppia toisiltamme ja parantaa siten yhteiskuntien varautumista tuleviin pandemioihin.

Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2017 puheenjohtajamaa Ruotsi käynnisti kaudellaan etähoitoon ja -hoivaan keskittyvän hankkeen, jonka tuloksia käydään läpi Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen ja Västerbottenin läänin maakäräjien uudessa raportissa. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen johtaja Eva Franzén ja Etelä-Lapin lähisairaanhoidon aluepäällikkö Peter Berggren summaavat raportin Dagens Samhälle -lehdessä näin: 

– Tekniikan avulla terveydenhuolto voi tulla ihmisten koteihin ja hoivaa voidaan tarjota etänä. Toinen keskeinen päätelmä on se, että tarvittava tekniikka on jo suurelta osin olemassa, joten digitaalisiin terveyspalveluihin on mahdollista tehdä lisäinvestointeja myös mahdollisten tulevien pandemioiden varalta. Raporttia esitellään Kööpenhaminassa pidettävässä seminaarissa vuoden 2020 lopussa.