Pohjoismaiden neuvosto haluaa lisätä ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä

09.02.21 | Uutinen
Björn Bjarnason i Zoom-möte
Photographer
Matts Lindqvist

Björn Bjarnason esitteli raporttinsa Pohjoismaiden neuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa.

Pohjoismaiden tulisi koordinoida kantojaan arktisissa kysymyksissä, tehdä yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää tutkimusyhteistyötä sekä harkita kokonaispuolustukseen keskittyvän pohjoismaisen varautumiskeskuksen perustamista. Nämä olivat muutamia ehdotuksia, jotka entinen islantilaisministeri Björn Bjarnason teki Pohjoismaiden neuvoston seminaarissa maanantaina.

Etäseminaarin lähtökohtana oli Björn Bjarnasonin vuonna 2020 ilmestynyt raportti Nordic Foreign and Security Policy, joka käsittelee pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventämistä.

Björn Bjarnason tekee raportissaan 14 ehdotusta siitä, miten Pohjoismaat voisivat kehittää yhteistyötään kolmella alueella: ilmastokysymys, kyber- ja hybridiyhteistyö sekä monenvälinen yhteistyö. Nyt järjestetty seminaari oli ensimmäinen kerta, kun Pohjoismaiden neuvosto pääsi keskustelemaan raportista.

Linjassa neuvoston tavoitteiden kanssa

Pohjoismaiden neuvosto on pitkään ajanut ulko- ja turvallisuuspolitiikan pohjoismaisen yhteistyön lisäämistä, ja Björn Bjarnasonin ehdotukset vastaavat hyvin sekä neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategiaa että kansainvälistä strategiaa.

Neuvoston tämänvuotisella puheenjohtajamaalla Tanskalla on lisäksi yhtenä painopistealueena puolustus- ja varautumisyhteistyö.

– Vaikka maidemme liittolaissuhteissa on eroja, mikään ei estä meitä tiivistämästä ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä, päinvastoin. Ystävämme Natossa ja EU:ssa arvostavat vahvaa pohjoismaista yhteistyötä. Sama pätee YK:hon. Pohjoismainen yhteistyö ei uhkaa ketään, vaan se edistää alueen vakautta ja ennakoitavuutta, sanoi Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bertel Haarder.

Korona mukana raportissa

Björn Bjarnason kirjoitti raporttinsa Pohjoismaiden ulkoministerien toimeksiannosta. Toimeksianto tuli ennen koronapandemian puhkeamista, mutta raportissa käsitellään silti myös covid-19:ää.

– Pohjoismaissa on käyty keskustelua siitä, tulisiko pandemiatilanteisiin varautua yhdessä. Pohjoismaiden ulkoministerit eivät kuitenkaan halunneet ehdotuksia uusista laitoksista, joten raportista ei löydy mainintaa kokonaispuolustukseen keskittyvän yhteispohjoismaisen varautumiskeskuksen perustamisesta. Koronapandemia antaa silti aihetta keskustella tämäntyyppisestä keskuksesta, Björn Bjarnason sanoi seminaarissa ja huomautti, että korona vaatii lisähuomion kohdistamista myös hybridiuhkiin ja kyberturvallisuuteen.

Björn Bjarnasonin raportti on jatkoa Thorvald Stoltenbergin vuonna 2009 julkaisemalle raportille, joka käsitteli Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Raporttien vertailu ei kuitenkaan ole perusteltua, koska uusi toimeksianto oli suppeampi ja keskittyi vähemmän varsinaiseen puolustusyhteistyöhön.

Arktinen alue tärkeä

Seminaariesityksessään Björn Bjarnason käsitteli myös Pohjoismaiden arktisen yhteistyön lisäämistä aikana, jolloin suurvaltojen intressit alueella kasvavat koko ajan.

– Raportin ehdotusten lähtökohtana on uusi maailmankuva, jossa Kiinan vaikutusvalta on moninkertaistunut sitten Stoltenbergin raportin ilmestymisvuoden 2009. Yksi ehdotuksista liittyy siihen, että Pohjoismaiden hallitusten tulisi pyrkiä löytämään koordinoitu kanta Kiinan arktisen toiminnan kasvuun, Björn Bjarnason sanoi.

Bertel Haarder tähdensi, että Pohjoismailla voi olla tärkeä rooli, kun Arktis pyritään säilyttämään vähäisten jännitteiden alueena. Hän kehotti myös Pohjoismaiden hallituksia toteuttamaan Bjarnasonin raportin ehdotukset.

– Pohjoismaiden ministerineuvoston tulisi olla edustettuna näissä yhteyksissä. Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategiassa todetaan, että nyt on aika osallistaa Pohjoismaiden ministerineuvostoa aiempaa enemmän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, mukaan lukien yhteiskuntaturvallisuuden edistämiseen, Haarder sanoi.

Ulkoministeri Pekka Haaviston poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori totesi puheenvuorossaan, että Bjarnasonin raportti käsittelee hyvin tärkeitä aiheita ja että Suomi suhtautuu ministerineuvoston vuoden 2021 puheenjohtajamaana myönteisesti työn jatkamiseen.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei kuulu Pohjoismaiden ministerineuvoston toimialaan, mutta se on tärkeä osa Pohjoismaiden neuvoston toimintaa. Ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin, kun taas Pohjoismaiden neuvosto edustaa Pohjoismaiden parlamenttien virallista yhteistyötä.