Pohjoismaiden neuvosto täyttää 70 vuotta – tavoitteena yhä pohjoismainen hyöty

11.03.22 | Uutinen
Nordiska rådets första session öppnas den 13 februari 1953.
Photographer
Allan Moe/Ritzau Scanpix

Pohjoismaiden neuvoston ensimmäinen kokous pidettiin 13. helmikuuta 1953, lähes vuosi neuvoston perustamisen jälkeen. Kuva on Tanskan parlamentissa järjestetyistä avajaisista, joihin osallistuivat muiden muassa kuningas Fredrik ja kuningatar Ingrid. 

Kööpenhaminassa järjestettiin 15.–16. maaliskuuta 1952 pohjoismainen ulkoministerikokous, jossa päätettiin perustaa virallinen pohjoismainen parlamentaarinen yhteistyöfoorumi. Siitä tuli lähtölaukaus Pohjoismaiden neuvostolle – ainutlaatuiselle yhteistyöelimelle, joka on nyt erittäin aktiivinen seitsemänkymppinen.

Ulkoministerikokouksesta ei kulunut vuottakaan, kun Pohjoismaiden neuvosto kokoontui ensimmäiseen viralliseen kokoukseensa Tanskan parlamenttiin Christiansborgiin 13. helmikuuta 1953. Paikalla olivat muiden muassa Tanskan kuningas Fredrik IX ja Tanskan entinen pääministeri Hans Hedtoft, joka oli ollut yksi hankkeen tulisieluista. Hänet valittiin myös Pohjoismaiden neuvoston ensimmäiseksi presidentiksi.

Neuvoston ensimmäinen kokous herätti paljon kiinnostusta. Jos kokouksen puhujia on uskominen, päivä oli juhlallinen ja suorastaan historiallinen. Esimerkiksi Ruotsin valtuuskunnan puheenjohtaja Nils Herlitz sanoi näin:

”Tätä päivää ei voi välttyä tarkastelemasta historian näkökulmasta, vaikka vain tulevaisuus ratkaisee sen, mitkä tapahtumat ovat historiallisesti painokkaita ja merkityksellisiä ja millä tavoin päivä mahdollisesti on historiallinen. Tämänpäiväiset teot ovat osoitus Pohjoismaiden kansanvallan pyrkimyksistä laajentaa toimintaansa kestävällä tavalla omien maarajojen ulkopuolelle ja vaikuttaa pohjoismaalaisten elämään”, Herlitz sanoi neuvoston ensimmäisen kokouksen pöytäkirjan mukaan.

    Yksi puuttui joukosta

    Alkuhuumaa himmensi kuitenkin se, että mukana olivat ensin vain Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Joukosta puuttui Suomi. Syynä oli Suomen pyrkimys ottaa huomioon Venäjä, joka taas epäili Suomen lähentyvän liikaa Nato-yhteistyötä.

    Suomi oli kuitenkin ilman muuta tervetullut kerhoon, Tämä ilmenee ainakin Ruotsin Norden-yhdistyksen Nordens tidning -jäsenlehdestä, joka oli paikalla raportoimassa Pohjoismaiden neuvoston ensimmäisestä kokouksesta.

    ”Neuvoston sääntöjen mukaan Suomi on koska tahansa tervetullut liittymään mukaan. Liittymistä odotellessa on tärkeämpää kuin koskaan tehdä kaikki voitava, jotta Suomen ja muiden Pohjoismaiden suhteet säilyisivät rikkumattomina ja tiivistyisivät entisestään”, lehti kirjoitti.

    Toiveista tuli totta, kun Suomi liittyi mukaan vuonna 1955. Nykyään Pohjoismaiden neuvoston täysivaltaisina jäseninä ovat myös Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

      Tärkeitä virstanpylväitä

      Nyt kun Pohjoismaiden neuvoston syntymästä tulee kuluneeksi 70 vuotta, on aika tarkastella yhteistyön saavutuksia.

      Kiistattomia virstanpylväitä on kosolti, ja tuloksista tärkein on pohjoismaisen passiunionin luominen vuonna 1954.

      Sen jälkeenkin on saatu paljon aikaan. Listaan voidaan lisätä yhteiset työmarkkinat, pohjoismaiset ravitsemussuositukset, vapaa liikkuvuus, Joutsenmerkki, ainutlaatuinen pohjoismainen energiayhteistyö, Pohjoismaiden geenivarakeskus NordGen ja Huippuvuorten pohjoismainen siemenholvi, pohjoismainen Nordplus-koulutusohjelma, nuorille pohjoismaisia kesätyöpaikkoja tarjoava Nordjobb-ohjelma sekä kulttuurialalla tehtävä laaja yhteistyö.

      Kaikista saavutuksista ei toki ole kiittäminen yksin Pohjoismaiden neuvostoa. Myös hallituksia edustava Pohjoismaiden ministerineuvosto on ajanut samoja asioita, ja monet ratkaisut ovat tulosta yhteistyöstä.

      Jos teemme aikamatkan takaisin 1950-luvulle, moni tuon ajan asia tuntuu yhä tutulta. Ensimmäisessä kokouksessaan Pohjoismaiden neuvosto keskusteli yhteispohjoismaisista ”elinkeino-oikeudellisista, sosiaalisista ja juridisista oikeuksista” sekä toiveesta, joka sittemmin toteutui: sillan tai tunnelin rakentamisesta Juutinrauman salmen yli.

        Aktiivista työtä arjen helpottamiseksi

        Pohjoismaiden neuvoston 87 jäsentä etsivät yhä aktiivisesti ratkaisuja, jotka helpottaisivat pohjoismaalaisten arkea. Erityisesti pyritään parantamaan mahdollisuutta toimia joustavasti yli rajojen.

        Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on tullut neuvostolle viime vuosina entistä tärkeämpi aihe, vaikka se oli aiemmin tabu vuosikymmenten ajan. Neuvosto on demokraattisten arvojen vahva puolestapuhuja, joka ottaa kantaa myös ulkopoliittisiin asioihin.

        Kansalaisilla on yhä vahva luottamus pohjoismaiseen yhteistyöhön. Vuonna 2021 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yhteistyötä piti tärkeänä jopa 86 prosenttia pohjoismaalaisista.

          Tärkeä foorumi

          Pohjoismaiden neuvoston nykyinen presidentti Erkki Tuomioja on ollut neuvoston jäsen 1970-luvulta lähtien ministeriaikoja lukuun ottamatta, ja hänelle neuvosto on tärkeä poliittinen foorumi.

          ”Pohjoismaisen yhteistyön kansansuosio on vahvaa, joten meillä on velvollisuus vastata odotuksiin ja varmistaa työn tuloksellisuus. Maillamme on myös samankaltaisia haasteita monilla yhteiskunnan aloilla. Pohjoismaiden neuvosto on tässä tärkeä foorumi, jossa voimme vaihtaa kokemuksia ja oppia toisiltamme sekä tehdä konkreettisia ehdotuksia pohjoismaalaisia hyödyttävistä käytännön ratkaisuista.”

            Tuloksia kaivataan

            Tulosten puolesta puhui jo Nordens tidning kokousta käsittelevässä jutussaan.

            ”Me täällä Norden-yhdistyksessä uskomme, että Kööpenhaminassa tehtiin historiaa. Vain tulevaisuus näyttää, oliko niin todellakin asianlaita. Pohjoismaiden neuvoston synty on jo sinänsä ilahduttava tapahtuma, mutta ennen kaikkea haluamme nähdä tuloksia.”

              Sitaatit ovat poimintoja Pohjoismaiden neuvoston ensimmäisen virallisen kokouksen pöytäkirjasta 13. helmikuuta 1953.

              ”Vaikka vilpittömänä aikomuksenamme on olla hyvissä luottamussuhteissa kaikkiin maailman kansakuntiin, tunnemme erityistä läheisyyttä suhteessa pohjoismaisiin veljeskansoihin ja ymmärrämme, miten tärkeitä arvoja pohjoismaisessa yhteenkuuluvuudessa piilee kaikille, jotka ovat siinä osallisina.”

              Kuningas Fredrik IX

               

              ”Pohjoismaiden neuvostosta voisi tulla muille kansoille esikuva siitä, miten kansakunnat voivat ystävällismielisesti ja yhteisymmärryksessä ratkoa kaikki kiistat keskenään ja vaikuttaa kansojen väliseen yhteistyöhön ja sopusointuun. Niiden tulee olla perustana sille, että saamme poistettua maailmasta sodanpelon ja luotua rauhaa maan päälle.”

              Magnús Jónsson, Islannin valtuuskunnan puheenjohtaja

               

              ”Norjan suurkäräjillä Pohjoismaiden neuvosto oli kiistanaihe. Monet vastustivat sitä, mutta suuri enemmistö puolsi silti Norjan liittymistä. Norjan valtuuskunnassa ovat edustettuina myös neuvostoa vastustaneet parlamentaarikot. Uskon meidän kaikkien pitävän tätä hyvänä asiana. Olen myös iloinen voidessani todeta, että suurkäräjät ja kansa tukevat yksimielisesti toivetta siitä, että Pohjoismaiden välinen yhteistyö olisi mahdollisimman hyvää. Tämä luo puitteet yhteistyölle, josta muuten voidaan olla erimielisiä.

              Einar Gerhardsen, Norjan valtuuskunnan puheenjohtaja

              Faktaa:

              Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Neuvostossa on yhteensä 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.

              Neuvosto kokoontuu viidesti vuodessa. Kokouksista tärkein on istunto, joka järjestetään vuosittain viikolla 44.

              Neuvostolla on puheenjohtajisto, neljä valiokuntaa ja viisi puolueryhmää.

              Juhlavuotta vietetään neuvoston kokousten yhteydessä ja muissa yhteyksissä, ja tapahtumista uutisoidaan säännöllisesti Norden.org-sivustossa.