Pohjoismaiden neuvoston istunto: Helsingin sopimus uudistettava!
Pohjoismaiden neuvoston jäsenet hyväksyivät neuvoston 76. istunnossa Reykjavikissa suosituksen, jonka mukaan Pohjoismaiden hallitusten tulisi uudistaa Helsingin sopimus. Suositus lähetetään nyt maille käsiteltäväksi, ja hallitukset antavat siitä Pohjoismaiden neuvostolle yhteisen vastauksen Pohjoismaiden ministerineuvoston kautta.
– Pohjoismainen yhteistyö tarvitsee ”perustuslain”, joka on ajan tasalla ja heijastaa nyky-yhteiskuntaa. Tämä on mielestämme välttämätöntä, jotta pohjoismainen yhteistyö voisi jatkua dynaamisena, sanoo Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bryndís Haraldsdóttir.
Velvoittavampia muotoiluja kaivataan
Suosituksen mukaan Helsingin sopimuksesta pitäisi ilmetä nykyistä selkeämmin pohjoismaisen yhteistyön rooli, joka liittyy pohjoismaisten arvojen ja näkemysten edistämiseen EU:ssa ja Etassa. Lisäksi ehdotetaan nykyistä velvoittavampia muotoiluja yhteistyön roolista uuden sääntelyn laatimisessa ja täytäntöönpanossa. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto päätti kesäkuussa 2023 perustaa työryhmän, jossa oli laaja edustus kaikista kahdeksasta pohjoismaisesta parlamentista, viidestä pohjoismaisesta puolueryhmästä ja Nuorten Pohjoismaiden neuvostosta. Ryhmän työn perusteella Pohjoismaiden neuvosto suosittaa, että hallitukset asettavat komitean laatimaan konkreettista ehdotusta Helsingin sopimuksen päivittämiseksi. Suosituksessa ehdotetaan uusia aiheita, jotka sopimukseen tulisi sisällyttää, sekä nykyisten artiklojen päivittämistä.
Pohjoismainen yhteistyö tarvitsee ”perustuslain”, joka on ajan tasalla ja heijastaa nyky-yhteiskuntaa. Tämä on mielestämme välttämätöntä, jotta pohjoismainen yhteistyö voisi jatkua dynaamisena.
Historiallinen tilaisuus yhteistyön kehittämiseen
Pohjoismaisen yhteistyön perustuslain eli Helsingin sopimuksen uudistaminen tarjoaa Pohjoismaille historiallisen tilaisuuden elvyttää ja kehittää pohjoismaista yhteistyötä koko Pohjolan hyväksi. Sopimuksessa ei mainita nykyisen pohjoismaisen yhteistyön tärkeitä osa-alueita, kuten ilmastoa, luontoa ja kestävää kehitystä, vaikka sopimuksessa on ympäristönsuojelua koskeva luku. Muita sopimuksesta puuttuvia aiheita ovat puolustus, varautuminen, yhteiskuntaturvallisuus ja digitalisaatio.
Kansainväliset olosuhteet ovat muuttuneet perusteellisesti sitten Helsingin sopimuksen allekirjoittamisen. Esimerkkinä on Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys, jonka myötä kaikki Pohjoismaat ovat nyt osa Natoa. Myös sopimuksen kieliasu on vanhahtava eikä vastaa nykyistä kielenkäyttöä.
