”Pohjoismaiden on panostettava hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin”
Carbfix-kupoler vid Hellisheiði-kraftverket nära Reykjavik suger koldioxid ur luften.
Kestävä Pohjola -valiokunta asettui tukemaan neuvoston konservatiivisen ryhmän tekemää ehdotusta, jossa Pohjoismaiden hallituksia kehotetaan yhteistyöhön hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa (CCS).
– Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien käytettävissä olevien keinojen hyödyntämistä. Päästöjä pitää luonnollisesti vähentää, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan lisätoimia, ja osaratkaisuna on CCS-tekniikka, sanoo konservatiivista ryhmää edustava ruotsalaisparlamentaarikko Cecilie Tenfjord Toftby.
– Nyt ei ole aikaa eikä varaa odotella sitä, että kukin Pohjoismaa kehittäisi omat kansalliset ratkaisunsa. Meidän on hyödynnettävä toistemme osaamista ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Se on todellista pohjoismaista hyötyä! hän sanoo.
Välttämätöntä Pariisin sopimuksen toteuttamiseksi
Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon Capture and Storage, CCS) on kattokäsite eri tekniikoille, joilla hiilidioksidi erotetaan voimaloiden ja tehtaiden päästöistä, puristetaan kokoon ja pumpataan kallioperään loppusäilytystä varten.
Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia pidetään nykyään välttämättömänä osana Pariisin sopimuksen toteuttamista.
YK:n ilmastopaneeli totesi viimeisimmässä raportissaan, että CCS-tekniikat ovat osaratkaisu ilmaston lämpenemisen jarruttamiseen.
Norjalla ja Alankomailla ainutlaatuinen sopimus
Kaikilla Pohjoismailla on omia CCS-tekniikkaan liittyviä strategioita tai kehityshankkeita. Esillä on muun muassa hiilidioksidin varastointi tyhjäksi pumpattuihin öljy- ja kaasukenttiin.
Norja tekikin hiljattain Alankomaiden kanssa ainutlaatuisen kaupallisen sopimuksen, joka koskee hiilidioksidin varastointia Pohjanmereen 2 600 metrin syvyyteen.
Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunnassa on parlamentaarikkoja kaikista Pohjoismaista, ja nyt se haluaa Pohjolan nousevan CCS:n kärkialueeksi.
Pohjolalle yhteiset tavoitteet
Valiokunnan toiveissa on ensin kartoitus alan tutkimuksen, teknologiakehityksen, markkinoiden ja liiketoimintapotentiaalin nykytilasta.
Sen jälkeen maiden tulisi kehittää strategia yhteisine tavoitteineen, jotta tutkimus- ja muita resursseja käytettäisiin mahdollisimman järkevästi.
– Pohjoismaat ovat teknologiakehityksen kärkimaita, ja kun ajatellaan kunkin maan edistyksellisyyttä, tähän ehdotukseen oli helppo ottaa kantaa. Löysimme myös puoluerajat ylittävän yksimielisyyden siitä, että kasvihuonekaasupäästöjä on rajoitettava ja ilmastovaikutuksia vähennettävä kaikin mahdollisin keinoin. Yhteistyötä tekemällä voimme saavuttaa enemmän kuin yksinään, toteaa sosiaalidemokraattista ryhmää edustava ruotsalaisparlamentaarikko Emilia Töyrä.
Nyt valiokunnan ehdotus siirtyy Pohjoismaiden neuvoston istuntoon, jossa se käsitellään lopullisesti.
