Pohjoismaisia tasa-arvovaikutuksia esitellään maailmalla

17.09.18 | Uutinen
Shared and paid parental leave
Valokuvaaja
Moa Karlberg
Pohjoismaat muodostavat yhden maailman tasa-arvoisimmista alueista, mutta miten tähän on päästy? Maiden tärkeimmät poliittiset uudistukset ja kokemukset on nyt tiivistetty viiteen muistioon. Muistiot ovat osa työtä, jossa pyritään ”viemään” pohjoismaista tasa-arvoa maailmalle, ja ne on tarkoitettu apuvälineiksi maille, jotka haluavat lisätä naisten työllisyyttä.

Viisi maata ja 50 uudistusten vuotta ovat hitaasti mutta varmasti vahvistaneet naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Nyt tämä kaikki on tiivistetty 50 sivun tietopakettiin, jonka on julkistanut Pohjoismaiden ministerineuvosto.  Pakettiin sisältyvät viisi muistiota kuvaavat tärkeimpiä osatekijöitä pohjoismaisessa tasa-arvotyössä, jonka ansiosta lähes kolme neljäsosaa naisista on nyt palkkatyössä.

Perhemyönteiset politiikat kasvun vauhdittajina 

Neljä ensimmäistä muistiota käsittelevät jaettuja ja tuettuja perhevapaita, kaikille avointa tuettua päivähoitoa, joustavia työjärjestelyjä sekä johtajuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia. Viides muistio sijoittaa tasa-arvopolitiikan laajempaan historialliseen kontekstiin – osaksi hyvinvointiyhteiskunnan ja pohjoismaisen työmarkkinamallin kasvua.    Yksi tärkeimmistä tietopaketin tarjoamista opeista on se, että Pohjoismaat eivät ole aina edenneet tasatahtia tai tehneet samoja poliittisia valintoja. Koko Pohjolan näkökulmasta naisten työmarkkinaosuuden tasainen kasvu on kuitenkin edistänyt talouskasvua merkittävästi kuluneiden 40–50 vuoden aikana. 

Helposti poliitikkojen saatavilla

Tietopaketti on saanut hyvän vastaanoton esimerkiksi Kansainväliseltä työjärjestöltä (ILO), Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestöltä (ITUC) ja YK:n tasa-arvojärjestöltä. 

– Tasa-arvoinvestoinnit tuottavat naisille ja tytöille henkilökohtaista hyötyä, mutta samalla ne tukevat koko yhteisöä edistämällä työllisyyttä, perheiden hyvinvointia ja yleistä talouskasvua. Pohjoismainen tietopaketti osoittaa tämän vakuuttavasti esittelemällä oikeudellisia, institutionaalisia ja innovatiivisia työkaluja, joita voidaan käyttää maakohtaisesti ja jotka ovat helposti kaikkien poliitikkojen saatavilla. Toivottavasti tällaisista tasa-arvoa tukevista strategioista tulee ajan mittaan Pohjoismaiden merkittävin vientituote, sanoo YK:n tasa-arvojärjestön pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka. 

Käytännön muutosten apuväline

Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten on todennut, että pohjoismaisten kokemusten ja varsinkin tasa-arvopolitiikkaan liittyvien kokemusten kysyntä on kovaa.  

– Olemme päättäneet vastata kysyntään tiivistämällä viiden Pohjoismaan menestyksekkäät tasa-arvopolitiikat viiden vuosikymmenen ajalta. Toivottavasti materiaali toimii käytännön apuvälineenä, joka saa aikaan muutoksia kaikkialla maailmassa, Dagfinn Høybråten sanoo.

Tietopaketti on tuotettu osana Pohjoismaiden pääministerien aloitetta ”Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin”, joka julkistettiin vuonna 2017.

Aloite on Pohjoismaiden yhteinen panos työhön, joka tähtää kansainvälisten kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) saavuttamiseen.

Faktaa

– Pohjoismaiden lapsiperheet käyttävät lastenhoitoon keskimäärin 10 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan, ja 94 prosenttia kaikista 3–5-vuotiaista on jonkinlaisessa päivähoidossa.

– Pohjoismaat käyttävät lastenhoitoon ja muihin perhe-etuuksiin keskimäärin 3,1 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Muun EU:n vastaava luku on 2 prosenttia. 

– Pohjoismaisilla vanhemmilla on oikeus keskimäärin yhteen palkalliseen perhevapaavuoteen, mutta isien käyttämä osuus vaihtelee maittain. Listan kärjessä ovat islantilaiset (30 %) ja ruotsalaiset (27 %) isät.