Resepti työelämäosallistumisen lisäämiseen: koulutusta, kuntoutusta ja yhteistyötä

Tiivistäen voidaan todeta, että kaikille sopivaa ratkaisua ei raportin mukaan ole tarjolla. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymismahdollisuuksia voidaan silti parantaa yhdistelemällä koulutusta, työmarkkinatoimenpiteitä, kuntoutusta ja monialaista koordinaatiota. Raportin tulokset tarjoavat tärkeän perustan poliitikoille, jotka etsivät tutkimukseen perustuvia keinoja yhteiskunnan haavoittuvimpien ryhmien työttömyyden vähentämiseen.

Raportin mukaan eri ryhmät kohtaavat erilaisia työllistymisen esteitä, mikä edellyttää räätälöityjä toimenpiteitä. Esimerkiksi fyysisiä terveysongelmia kokevat ihmiset hyötyvät enemmän perinteisestä koulutuksesta, kun taas mielenterveysongelmia kokeville sopii paremmin kuntoutus ja asteittainen paluu työelämään.

Haasteet ovat monimutkaisia, joten ratkaisujen pitää olla kokonaisvaltaisia. Esimerkiksi nuorille suunnattavien työmarkkinatoimenpiteiden vaikutusta voi heikentää arjen voimavarojen puute. Tämän vuoksi on tärkeää, että poliittisissa ohjelmissa otetaan huomioon ihmisten koko elämäntilanne ja että suurimpiin haasteisiin pyritään vaikuttamaan tapauskohtaisessa järjestyksessä.

Kun työelämään pyritään saamaan lisää ihmisiä, keskeisinä välineinä ovat koulutus- ja työmarkkinatoimenpiteet. Ohjauksen ja neuvonnan tulokset ovat vaihtelevia, mutta varsinkin terveysongelmaisiin nuoriin kohdistettavia työmarkkinatoimia pidetään hyvin tehokkaina. Maahanmuuttajilla nämä toimet taas eivät ole yhtä tehokkaita, koska niitä toteutetaan usein tarvittavan kielikoulutuksen kustannuksella. Tämä viittaa siihen, että maahanmuuttajille voi olla parempi antaa kielikoulutusta ennen työkokemuksen tarjoamista.

Fyysisiä terveysongelmia kokevien työllistymistä parantaa tavanomainen koulutus, kun taas mielenterveysongelmia kokevien tilanne on haastavampi. Haastatellut asiantuntijat korostavat myös, että ihmisten pitäisi olla motivoituneita ja kyetä suorittamaan koulutuspolut loppuun.

Muita tärkeitä työllistämistoimenpiteitä ovat kuntoutus ja ennaltaehkäisy. Sairauslomalla olevien henkilöiden työllistämisessä on saatu hyviä tuloksia kuntouttavilla toimenpiteillä, kuten asteittaisella työhön paluulla. Perinteiset työmarkkinatoimenpiteet eivät sen sijaan tepsi yhtä hyvin tähän ryhmään, mikä korostaa räätälöityjen ja monialaisten ratkaisujen tärkeyttä.

Tuentarpeen arvioiminen profiloinnin avulla ja muut ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat kasvattaneet suosiotaan, mutta aiheesta on vasta vähän tutkimustietoa. Tämänkaltaisten toimenpiteiden mahdollisuudet kasvavat kuitenkin tekoälyn ja vastaavien uusien teknologioiden myötä.

Raportissa tarkastellaan kattavasti eri toimenpiteitä, mutta sen mukaan tietämyksessä on edelleen huomattavia puutteita. Ne liittyvät varsinkin työn muokkauksen hyödyntämiseen ja yrityksiin kohdistuvien toimenpiteisiin. Tutkimustietoa puuttuu esimerkiksi siitä, miten työn muokkaus auttaa vammaisia ihmisiä suoriutumaan työstään. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan tälle tiedolle olisi kuitenkin tarvetta.

Pohjoismaiden ministerineuvosto toivoo, että raportti poikii lisätutkimusta ja kehitystyötä, jotka edistävät nykyistä osallistavampaa työmarkkinapolitiikkaa.

Helmikuun 25. päivänä järjestetään webinaari, jossa julkistetaan loppuraportti hankkeesta ”How to increase labour market participation among vulnerable groups in the Nordic countries?”. Raportissa annetaan Pohjoismaiden poliittisille päättäjille suosituksia toimista, joilla voitaisiin lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllisyyttä. Webinaarin järjestävät HBS Economics ja VIVE yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston ja sen puheenjohtajamaan Suomen kanssa. Webinaarissa on mahdollisuus tutustua tarkemmin hankkeen tuloksiin ja keskustella keinoista, joilla pohjoismaiset työmarkkinat saadaan osallistavammiksi. Webinaarin avaa Suomen työministeri Arto Satonen.