Rajaesteneuvosto suhtautuu kriittisesti Ruotsin suunnitelmiin henkilöllisyystarkastuksista

Rajaesteneuvosto esittää näkemyksensä lausuntovastauksessa, jonka se on antanut Ruotsin hallituksen lakiehdotukseen ”väliaikaisista kielloista kuljettaa Ruotsiin henkilöitä, joilla ei ole voimassa olevaa henkilöllisyystodistusta”. Jos ehdotus hyväksytään, henkilökuljetuksia suorittavat juna-, bussi- ja muut yhtiöt voidaan velvoittaa tarkastamaan kaikkien matkustajien henkilöllisyys.

Pohjolan vapaata liikkuvuutta edistävä rajaesteneuvosto huomauttaa, että lain vaikutuspiirissä on kymmeniätuhansia ihmisiä.

– Toteutuessaan ehdotus voisi olla kova isku erityisesti raja-alueille ja niille noin 45 000 pohjoismaalaiselle, jotka pendelöivät työn vuoksi yli rajojen. Kärsijöinä ovat myös Ruotsin naapurimaissa toimivat pohjoismaiset yritykset, jotka ovat tuhansien ruotsalaisten työnantajia. Rajaesteneuvosto ymmärtää, että mahdollisen pakolaiskriisin hallitseminen ja kansallisen turvallisuuden vahvistaminen vaatii poliittisia toimia, mutta pyydämme Ruotsin hallitusta harkitsemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja, sanoo rajaesteneuvoston puheenjohtaja Siv Friðleifsdóttir.

Lakiehdotuksen taustalla on se, että tammikuussa 2016 käyttöön otetut henkilöllisyystarkastukset vietiin läpi tilapäisen lain turvin. Lain voimassaoloaika umpeutui joulukuussa 2018, ja nyt Ruotsin hallitus haluaa pysyvän mahdollisuuden ottaa tarvittaessa nopeasti käyttöön liikennöitsijöiden vastuulla olevat henkilöllisyystarkastukset. 

Noin 90 prosenttia Pohjolan kaikesta rajan yli pendelöinnistä suuntautuu Ruotsista muihin Pohjoismaihin. Henkilöllisyystarkastukset olisivat kova isku varsinkin Juutinrauman alueella, jossa maiden välillä pendelöi päivittäin noin 18 000 ihmistä. Suuria ongelmia olisi silti luvassa myös Suomen- ja Norjan-vastaisilla raja-alueilla.

Rajaesteneuvosto kirjoittaa lausuntovastauksessaan olevansa hallituksen kanssa eri mieltä vaikutusarvioinnista, joka on tehty aiemmista henkilöllisyystarkastuksista. Neuvosto katsoo myös, että lakiehdotus ei huomioi riittävästi alalla tehtyjä selvityksiä.

Rajaesteneuvosto kaipaa niin ikään raja-alueita koskevaa vaikutusarviointia ja painottaa, että raja-alueiden tarpeiden huomioiminen on erityisen tärkeää, mikäli mahdollisiin henkilöllisyystarkastuksiin siirrytään. Neuvosto tähdentää, että mahdolliset henkilöllisyystarkastukset tulisi ottaa käyttöön ainoastaan tarkan harkinnan jälkeen ja että niiden käyttöä tulisi rajoittaa.

Rajaesteneuvosto ehdottaa, että hallitus harkitsisi uusien henkilöllisyystarkastusten sijasta Schengenin nykyisen rajasäännöstön mukaisten tarkastusten hyödyntämistä ja rajat ylittävän poliisiyhteistyön vahvistamista.

Neuvosto kehottaa myös käymään vahvaa vuoropuhelua raja-aluetoimijoiden, asianosaisten maiden ja viranomaisten sekä muiden sidosryhmien kanssa riippumatta siitä, toteutuuko lakiehdotus.

Rajaesteneuvosto muistuttaa lausuntovastauksessaan Pohjoismaiden pääministerien visiosta, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

Rajaesteneuvosto on riippumaton elin, joten lausuntovastaus ei ole Pohjoismaiden hallitusten tai Pohjoismaiden ministerineuvoston kannanotto.

Rajaesteneuvosto valvoo yksityishenkilöiden ja elinkeinoelämän etuja Pohjoismaiden kasvua ja liikkuvuutta haittaavissa asioissa ja pyrkii ratkomaan ja ehkäisemään Pohjoismaiden välisiä rajaesteitä. Neuvostossa on yhteensä kymmenen jäsentä kaikista Pohjoismaista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista. Nimitysvastuu on maiden hallituksilla, mutta neuvosto on poliittisesti riippumaton. Neuvostossa ovat mukana myös Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri ja Pohjoismaiden neuvoston edustaja.