Terveelliset ja kestävät ruokavalinnat vihreän tulevaisuuden takeena

Viime vuoden COP28-kokouksessa hyväksyttiin historiallinen julkilausuma kestävästä maataloudesta, resilienteistä ruokajärjestelmistä ja ilmastotoimista. Sen allekirjoitti 160 maata, minkä lisäksi sitä tuki kaksi muuta maata. Kyseessä oli ensimmäinen virallinen vahvistus sille, että ruokajärjestelmien muuttaminen on olennainen osa ilmastoneuvotteluissa sovittavia ilmastotoimia. 

Vaikka ruokajärjestelmien muuttaminen on suhteellisen uusi aihe ilmastoneuvotteluissa, pohjoismainen yhteistyö on ollut kestävän ruoan ja ruokavalion eturintamassa jo vuosikymmeniä. Pohjoismainen yhteistyö on myös pitkään tarjonnut YK:n ilmastokokouksissa puitteet kansainvälisille keskusteluille, jotka koskevat terveellisiä ja kestäviä ruokajärjestelmiä. Tänä vuonna kokosimme yhteen kumppaneita ja sidosryhmiä eri puolilta maailmaa ja pureuduimme terveyden, ilmaston, ruokavalion ja elintarviketuotannon yhtymäkohtiin. Teemapäivän viidessä ajatuksia herättävässä tapahtumassa havainnollistettiin sitä, miten ruokajärjestelmien muutokset ovat olennainen osa tehokasta ilmastotyötä. 

Pohjoismaiden ministerineuvoston kasvu- ja ilmasto-osaston päällikkö Dan Koivulaakso korosti tällaisten tapaamisten merkitystä.

Koivulaakso osallistui useisiin tapahtumiin ja korosti yhteistyön ja yhteisen johtajuuden merkitystä muutostyössä. 

Päivän keskusteluissa keskityttiin myös vuonna 2023 julkistettuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka ohjaavat ruokavaliomuutoksia Pohjoismaissa. Suosituksia pannaan parhaillaan täytäntöön kansallisissa ravitsemussuosituksissa, kouluruokailussa ja muissa julkisissa ruokapalveluissa ympäri Pohjolaa.

Markus Hoffmann, joka toimii Ruotsin maataloustuottajain keskusliiton kestävän ruoan asiantuntijana, korosti puheenvuorossaan taloudellisia näkökohtia. Ruotsin koko elintarviketuotannon muuttaminen fossiilivapaaksi maksaisi noin neljä miljardia Ruotsin kruunua, mikä vastaa noin yhtä prosenttia ruotsalaisten vuosittaisista ruokakuluista, hän totesi.  

Ruokapäivässä saatiin esimakua myös EAT-Lancet Commission 2.0 -raportista, jossa keskitytään terveellisiin, kestäviin ja oikeudenmukaisiin ruokajärjestelmiin. Raportti on määrä esitellä EAT Stockholm Food Forum -tapahtumassa lokakuussa 2025. EAT-Lancet 2.0 -komissaari Namukolo Covic kertoi, miten tiettyjen elintarvikkeiden kulutus ylittää selvästi maapallon kriittiset kynnysarvot. Tämä on selvä merkki siitä, että ruokavaliomuutoksilla on kiire. 

Ruokajärjestelmien muutoksella on hintansa, mutta se ei ole mitään verrattuna toimettomuuden aiheuttamiin kustannuksiin. Tämä ilmeni selvästi päivän paneelikeskusteluista.  

Arvovaltaisten vieraiden joukossa oli David Nabarro, joka on Lontoon Imperial College Institute of Global Health Innovationin apulaisjohtaja ja entinen YK:n kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen erityisasiantuntija. Kun Nabarrolta kysyttiin ruokavaliomuutosten toteuttamisesta, hän totesi näin: ”Nykyisellä tavalla syömisen kustannukset ovat tähtitieteelliset. Tällaiset ruokavaliot aiheuttavat noin puolet kuolemantapauksista ja vakavista sairauksista korkean tulotason maissa. Meillä ei ole varaa jatkaa syömistä tällä tavoin, vaan tarvitaan muutosvalmiutta.” 

Ympäristöaktivisti Hindou Ibrahim totesi puolestaan näin: ”Samalla, kun me keskustelemme täällä näistä asioista, Saharassa ihmiset kärsivät tuhoisista tulvista. Ruoan saannista on tulossa ilmastonmuutoksen myötä entistäkin suurempi haaste.” 

Elintarvikealan muutoksessa ei ole kyse vain päästöjen rajoittamisesta, vaan myös ihmishengistä, toimeentulosta ja kulttuurista. Kyse on ihmisistä. 

Pohjoismaiden ministerineuvosto järjesti ruokateemapäivän tapahtumat yhdessä UN Food Systems Coordination Hubin, EAT-säätiön sekä Food and Land Use Coalitionin kanssa.