Tie vihreään Pohjolaan
Vision mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue, ja Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii luotsaamaan Pohjoismaat vihreään, kilpailukykyiseen ja sosiaalisesti kestävään tulevaisuuteen.
– Suuria sanoja ehkä, mutta todellisuudessa kyse on kunnianhimoisesta ja konkreettisesta suunnitelmasta.
Pohjoismaiden tulee olla edelläkävijäalue, joka tukeutuu yhteisiin arvoihin ja hyödyntää kykyään kehittää yhteisiä ratkaisuja, Tanskan pohjoismainen yhteistyöministeri Flemming Møller Mortensen sanoo.
– Yhteistyön painopistettä on selvästi siirretty. Vihreisiin toimiin kohdennetaan ensi vuonna yli 30 miljoonaa lisäkruunua, ja määrärahoja kasvatetaan vuosittain aina vuoteen 2024 asti, Flemming Møller Mortensen sanoo.
Kaksitoista yhteistä tavoitetta
Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät toimintasuunnitelman Pohjoismaiden ministerineuvoston kuluvalla Tanskan-puheenjohtajakaudella. Tulevan nelivuotiskauden työlle haluttiin valaa mahdollisimman vankka yhteinen pohja, ja siksi sitä valmisteltiin tiiviissä vuorovaikutuksessa Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Myös kansalaisyhteiskuntaa ja etenkin nuoria kuultiin useissa keskustelukokouksissa.
Toimintasuunnitelmassa määritetään kaksitoista konkreettista tavoitetta Pohjoismaiden ministerineuvoston työlle strategiakaudella. Niitä ovat muun muassa poliittiset toimet, joilla edistetään bio- ja kiertotaloutta, kestävää ja kilpailukykyistä tuotantoa sekä kestäviä elintarvikejärjestelmiä.
Yhteistyö keskittyy yhteisiin haasteisiin
Ministerineuvosto haluaa myös kannustaa kaikkia pohjoismaalaisia edistämään kestävää kulutusta. Suunnitteilla on toimia, jotka tekevät ympäristöä ja ilmastoa säästävien kulutusvalintojen tekemisestä entistä helpompaa ja houkuttelevampaa.
– Pohjoismaisen yhteistyön tulee keskittyä ajankohtaisiin haasteisiin, sanoo Färsaarten pohjoismainen yhteistyöministeri Kaj Leo Holm Johannesen. Koronapandemia on koetellut meitä kuluvana vuonna, ja meidän on otettava oppia sen tuomista kokemuksista. Pandemia on asialistan kärjessä myös tulevina vuosina niin terveydenhuoltoalan kuin muidenkin alueiden yhteistyössä. Haluamme keskittyä erityisesti vihreään elvytykseen, Holm Johannesen sanoo. Lisäksi jatkamme keskustelua kriisiajan yhteistyöstä.
Kansalaisyhteiskunta vahvemmin mukaan
Pyrkimys pohjoismaalaisten sitouttamiseen heijastuu kaikkiin lähivuosien suunnitelmiin. Pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat hyväksyneet suunnitelman kansalaisyhteiskunnan entistä vahvemmasta osallistamisesta, ja keväällä 2021 siirrytään suunnitelmista tekoihin. Pohjoismaiden ministerineuvosto perustaa työnsä tueksi kansalaisyhteiskuntaverkoston ja ottaa käyttöön julkisen kuulemisjärjestelmän, jonka puitteissa kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat osallistua tulevien hankkeiden ja ohjelmien suunnitteluun.
Grönlannin pohjoismainen yhteistyöministeri Steen Lynge korostaa, että Tanska, Grönlanti ja Färsaaret ovat yhteisellä puheenjohtajakaudellaan pyrkineet mahdollisimman laajasti ja tasa-arvoisesti sitouttamaan suuren yleisön pohjoismaiseen yhteistyöhön.
– Puheenjohtajamaan tavoitteena on ollut vahvistaa Pohjoismaita ja tukeutua aloitteisiin, jotka mahdollistavat kestävän talouskehityksen alueellamme. Pohjoismaiden asukkaat, elinkeinoelämä, kansalaisyhteiskunta ja etenkin nuoret on otettava työhön mukaan, hän sanoo.
Tämän allekirjoittaa myös Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.
– Ministerit ovat sopineet kolmesta yhteisestä näkökulmasta, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa Pohjoismaiden ministerineuvoston työssä, hän sanoo. Ne ovat kestävä kehitys, tasa-arvo sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma.
Pohjoismaista yhteistyötä on muutenkin määrä viedä monisektorisempaan suuntaan.
– Pyrimme saamaan kaikki ulos siiloistaan, Paula Lehtomäki sanoo. Yhteistyötä uudistetaan, jolloin se myös tehostuu, hän toteaa.
