Ukraina keskiössä Pohjoismaiden ja Baltian maiden uudessa yhteistyösopimuksessa
Nordiska rådet och Baltiska församlingen håller möte i Helsingfors 2022
Pohjoismaiden neuvoston presidentti Erkki Tuomioja ja Baltian yleiskokouksen presidentti Jānis Vucāns allekirjoittivat vuosien 2022–2023 yhteistyötä koskevan sopimuksen.
Yhteistyösopimus allekirjoitettiin kokouksessa, joka pidettiin Helsingissä 25. huhtikuuta. Sopimus on hyvin monialainen, mutta sitä leimaa vahvasti Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Sopimuksessa sanotaan muun muassa, että Venäjän oikeudeton ja julma toiminta uhkaa rauhaa ja vakautta paitsi Ukrainassa myös Pohjolan ja Baltian alueella.
”Pohjoismaiden ja Baltian maiden on tehtävä kaikkensa Ukrainan tukemiseksi ja esitettävä yhdessä vahvoja kannustimia Venäjän federaation aggressiivisen käytöksen lopettamiseksi sekä rauhan ja vakauden varmistamiseksi alueella”, sopimuksessa todetaan.
Yhteistyö ensiarvoisen tärkeää
Järjestöt korostavat, että maiden on tehtävä yhteistyötä sodan vaikutusten vähentämiseksi. Ne tähdentävät rauhanomaisen ja vakaan Pohjolan ja Baltian merkitystä ja huomauttavat, että alueellinen turvallisuus on vahva kehityksen ajuri.
– Pohjoismaiden neuvostolla ja Baltian yleiskokouksella on ollut pitkäaikaista ja syvällistä yhteistyötä, joka perustuu yhteisiin arvoihin: demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Vallitsevassa tilanteessa meidän on puolustettava arvojamme ja osoitettava täysi tukemme Ukrainalle ja kansainväliselle oikeudelle. Samalla meidän on pyrittävä palauttamaan monenvälisen yhteistyön perusta, jotta voisimme kohdata joukkotuhoaseista, ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta johtuvat ihmiskunnan eksistentiaaliset uhat, sanoo Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 presidentti Erkki Tuomioja.
Monialaista yhteistyötä
Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian yleiskokouksen yhteistyösopimus ei kuitenkaan käsittele pelkästään Ukrainaa. Sopimuksessa on yhdeksän painopistealuetta, joihin järjestöt haluavat panostaa vuosina 2022–2023.
Ne liittyvät muun muassa laajaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön, kuten kyberturvallisuuteen sekä autoritaaristen hallintojen valeuutisoinnin ja propagandan torjuntaan. Lisäksi järjestöt pyrkivät edistämään yhdessä demokraattisia arvoja, tukemaan energian huoltovarmuutta alueella, tekemään ilmastonmuutos- ja kiertotalousyhteistyötä sekä hyödyntämään koronapandemian oppeja seuraaviin kriiseihin varautumiseksi.
Sopimuksen allekirjoittivat Erkki Tuomioja ja Baltian yleiskokouksen presidentti Jānis Vucāns.
Vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Neuvostossa on yhteensä 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.
Baltian yleiskokous on Viron, Latvian ja Liettuan parlamentaarinen yhteistyöelin. Se perustettiin vuonna 1991.
Päätös Baltian yleiskokouksen ja Pohjoismaiden neuvoston yhteistyön painopistealueista vuosina 2022–2023
Baltian yleiskokous ja Pohjoismaiden neuvosto ovat olleet läheisiä kumppaneita ja liittolaisia 1990-luvun alusta lähtien. Järjestöjen yhteistyö perustuu yhteisymmärrykseen Pohjolan ja Baltian alueen edustamista arvoista. Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet ovat Pohjoismaiden ja Baltian maiden ydinarvoja, joten niitä tulisi kunnioittaa ja vaalia erityisen vahvasti. Baltian yleiskokouksen ja Pohjoismaiden neuvoston työtä ja yhteistoimintaa muovaavat myös keskinäinen luottamus ja yhteisymmärrys alueiden yhteistyön tärkeydestä.
Järjestöt uskovat rauhanomaisen ja vakaan Pohjolan ja Baltian vahvuuteen, joten ne pitävät alueellista turvallisuutta kehityksen tärkeänä ajurina. Venäjän federaation hyökkäys Ukrainaan on oikeudeton ja julma teko, joka uhkaa myös selvästi rauhaa ja vakautta paitsi Ukrainassa myös Pohjolan ja Baltian alueella. Pohjoismaiden ja Baltian maiden on tehtävä kaikkensa Ukrainan tukemiseksi ja esitettävä yhdessä vahvoja kannustimia Venäjän federaation aggressiivisen käytöksen lopettamiseksi sekä rauhan ja vakauden varmistamiseksi alueella. Hyökkäyksen sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset vaikuttavat Pohjolan ja Baltian alueeseen, joten maiden on tehtävä yhteistyötä Ukrainan tukemiseksi mutta myös sodan vaikutusten hillitsemiseksi alueella.
Liikenne-, energia- ja infrastruktuuriyhteydet sekä digitaalinen yhteentoimivuus ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita Pohjolan ja Baltian alueen integraation kannalta. Toinen alueen kehityksen tärkeä ajuri on koulutusjärjestelmiemme läpinäkyvyys ja yhteensopivuus. Yhtenä askeleena tämän tavoitteen saavuttamiseksi on korkea-asteen tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen Pohjolan ja Baltian alueella.
Pohjoismaita ja Baltian maita yhdistää näkemys siitä, että maailma ei pyöri vain niiden ympärillä ja että kaikki tänään tehtävät päätökset on tehtävä tavalla, joka säilyttää maailman tuleville sukupolville. Ilmastonmuutos, globaali eriarvoisuus ja epädemokraattiset asenteet uhkaavat maailmaa ja sen kehitystä. Maat eivät voi voittaa globaalia taistelua näitä uhkia vastaan yksinään, vaan niiden on yhdistettävä voimansa. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat valmiita tarttumaan ongelmiin yhdessä.
Myös COVID-19-kriisistä johtuviin nykyhaasteisiin on vastattava yhdessä. Tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihto sekä nopeaa elpymistä tukevat yhteiset toimet ovat keskeisiä Pohjoismaille ja Baltian maille. Näin ollen Baltian yleiskokous ja Pohjoismaiden neuvosto pyrkivät saattamaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden asiantuntijoita, parlamentaarikkoja ja ministereitä yhteen etsimään parhaita ratkaisuja ja oppimaan toistensa kokemuksista. Tavoitteena on ratkoa sekä kriisin jälkihaasteita että varautua entistä paremmin tuleviin rajat ylittäviin kriiseihin.
Edellä esitetyn pohjalta Baltian yleiskokous ja Pohjoismaiden neuvosto ovat sopineet yhteistyölle seuraavat painopistealueet vuosiksi 2022–2023:
- laaja ulko- ja turvallisuuspolitiikka, mukaan lukien kyberturvallisuus sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteiskuntien sietokyvyn lisääminen autoritaaristen hallintojen disinformaatiota, valeuutisia ja propagandaa vastaan
- tietoisuus demokratiaan kohdistuvista uhista ja demokratiasiirtymien tukeminen varsinkin itäisissä kumppanuusmaissa
- Ukrainan jälleenrakennuksen tukeminen
- Pohjoismaiden ja Baltian maiden energiaturvallisuus ja kestävyys
- liikenteen, energian ja infrastruktuurin yhteenkytkennät sekä digitaalinen yhteentoimivuus
- ilmastonmuutoksen hillintä sekä kestävät resurssitehokkaat kiertotaloudet Pohjolan ja Baltian alueella
- tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto COVID-19-kriisin vaikutusten hillitsemiseksi sekä mahdollisiin tuleviin rajat ylittäviin kriiseihin varautumiseksi
- koulutuksellinen liikkuvuus ja korkea-asteen koulutuksen tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen Pohjolan ja Baltian alueella
- työ, joka tukee luottamukseen, kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvan monenvälisen yhteistyön palauttamista, jotta voisimme torjua ihmiskuntaan kohdistuvia eksistentiaalisia uhkia, kuten joukkotuhoaseita, ilmastonmuutosta, luontokatoa ja kestämätöntä kehitystä.
Jānis Vucāns
Presidentti
Baltian yleiskokous
Erkki Tuomioja
Presidentti
Pohjoismaiden neuvosto
Helsingissä 25. huhtikuuta 2022
