Uusi raportti: tuomioistuinten digitalisaatio vahvistaa oikeusturvaa
Launch of the report Digitalization at the courts at Tallinn Circuit Court, from left to right: Christer Haglund, moderator, Nordic Council of Ministers’ Office in Estonia; Frederik Waage, professor and one of the authors of the report; and Kaidi Lippus, Courts Division of the Ministry of Justice in Estonia. Kristín Benediktsdóttir, University of Iceland, on the screen.
Digitalization at the courts -raportin julkistustilaisuus Tallinnan piirituomioistuimessa. Vasemmalta oikealle: Christer Haglund, moderaattori, Pohjoismaiden ministerineuvoston Viron-toimisto; Frederik Waage, professori ja yksi raportin laatijoista ja Kaidi Lippus, Viron oikeusministeriön tuomioistuinosasto. Näytöllä Kristín Benediktsdóttir, Islannin yliopisto.
Etelä-Tanskan yliopiston oikeustieteen professori Frederik Waage on kirjoittanut yhdessä Hanne Marie Motzfeldtin kanssa uuden raportin, joka tarkastelee Pohjoismaiden ja Baltian maiden tuomioistuinten teknistä kehitystä ja digitalisaation nykytilaa riita-, rikos- ja hallinto-oikeudellisissa asioissa. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama ja julkaisema raportti, Digitalization at the Courts, julkistettiin tänään Tallinnan piirituomioistuimessa pidetyssä tilaisuudessa. Professori Waage kommentoi tuloksia näin:
– Asioiden hallinnollinen käsittely, tuomioistuimet ja niiden hallinto olivat vuosikausia hämmästyttävän irrallaan yleisistä digitalisaatiotrendeistä, mikä oli vahvassa ristiriidassa digitalisaation kokonaiskuvan kanssa. Tuomioistuinten digitalisaation vaatimattomuus näyttää olleen ilmeisempää Pohjoismaissa kuin Baltian maissa. Viro, Latvia ja Liettua tarttuivat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisinä vuosina tilaisuuteen ja tekivät digitalisaatiosta elimellisen osan niiden uusien instituutioiden toimintaa. Pohjoismailla taas ei luonnollisesti ollut digivallankumouksen alkaessa mahdollisuutta ruveta rakentamaan uusia instituutioita tyhjästä.
Viro edelläkävijänä
Raportti keskittyy erityisesti asianhallintaportaaleihin, jotka luovat eri tavoin puitteet tuomioistuinkäsittelylle. Raportin tavoitteena on antaa tuomareille, asianajajille ja hallintohenkilökunnalle lyhyt esittely tuomioistuinten digitalisaation tilasta kahdeksassa tutkitussa maassa.
Kukin maa pisteytettiin tuomioistuinten digitaalisten palveluiden perusteella asteikolla 1–7. Maa, jonka tuomioistuinten digipalvelut olivat joulukuussa 2021 kaikkein kehittyneimmät, sai 7 pistettä. Raportti nimeää Viron selkeäksi digitaaliseksi edelläkävijäksi, mutta tunnustusta saa myös Latvia.
Raportin julkistukseen osallistunut Viron oikeusministeriön tuomioistuinosaston johtaja Kaidi Lippus sanoo, että Viron kehitys on ollut ”täynnä haasteita” ja että se on yhä kesken:
– Uskon vakaasti siihen, että digitalisaatio auttaa vahvistamaan oikeusturvaa ja että se on avaintekijä oikeuslaitoksen ja oikeudellisen yhteistyön kehittämisessä. Venäjän federaation aloitettua sodan Euroopassa 24. helmikuuta olen itse ajatellut, että julkisen sektorin digitalisaatio on myös tae turvallisuudesta ja valtion velvollisuus kansalaisiaan kohtaan.
Viro, Latvia ja Liettua tarttuivat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisinä vuosina tilaisuuteen ja tekivät digitalisaatiosta elimellisen osan niiden uusien instituutioiden toimintaa. Pohjoismailla taas ei luonnollisesti ollut digivallankumouksen alkaessa mahdollisuutta ruveta rakentamaan uusia instituutioita tyhjästä.
Lisää tehokkuutta
Digitalisaatiota ajetaan sillä perusteella, että se nopeuttaa oikeusprosesseja. Tehokkuuden kasvun uskotaan lisäävän myös oikeusvarmuutta. Määräajoista pidetään kiinni tiukemmin, kustannukset pysyvät kurissa, ja monet mutkikkaat prosessit voidaan hoitaa enemmän tai vähemmän automatisoidusti. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosisataisia tapoja on muutettava, mutta ne ovat sitkeässä.
Islannin yliopiston apulaisprofessori Kristín Benediktsdóttir esitteli näkemyksiään tutkimuksessa heikoiten pärjänneen Islannin tilanteesta.
– Islannin tuomioistuimet ovat kiinnostuneita digitalisaation lisäämisestä. Oikeuslaitos ja oikeusministeriö ovat myös mukana digitekniikan käytön lisäämiseen liittyvissä prosesseissa, joissa otetaan mallia varsinkin Virosta ja Tanskasta, mutta kustannukset ovat iso kysymys pienelle maalle. Kaikkea hyvää kannattaa odottaa.
Uppsalan yliopiston apulaisprofessori Eva Storskrubb toivoo raportin luovan pohjaa tuomioistuinten digitalisaation etenemiselle.
– Raportti on hieno aloite, ja se voi toimia hyödyllisenä perustyökaluna akateemisella ja käytännön tasolla. Toivon myös, että raportti tarjoaa Pohjoismaille ja Baltian maille ponnahduslaudan entistä syvällisempään vertailevaan tutkimukseen näistä aiheista.
Kristín Benediktsdóttir ja Eva Storskrubb olivat molemmat jäseninä hankkeen neuvonantajaryhmässä, ja aiheeseen sopivasti he osallistuivat julkistukseen etänä.
Pandemian vaikutukset
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös koronapandemian vaikutuksia, koska se on monin tavoin lisännyt digitekniikan käyttöä. Koronan myötä ei näytä tapahtuneen mitään suuria muutoksia, mutta Zoomin, Teamsin ja muiden digikanavien kautta pidetyt suulliset käsittelyt näyttävät yleistyneen. Raportin mukaan tämän kehityksen odotetaan jatkuvan ainakin jossain määrin.
Raportti julkistettiin Tallinnassa pidetyssä hybridikonferenssissa, jonka lopuksi käytiin keskustelu.
