Uusi raportti tarkastelee Pohjoismaiden äärioikeistolaisuutta vuodesta 1918 nykypäivään
Göteborgin yliopiston Segerstedt-instituutti on tehnyt raportin, joka selvittää äärioikeistolaisuuden kehitystä Pohjoismaissa vuodesta 1918 nykypäivään. Raportti When neo-nazis march on Norwegian streets, you hear a lot of Swedish on ensimmäinen laaja tutkimus Pohjoismaiden äärioikeistolaisuudesta, ja sen on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto.
Raportissa tehdään useita ehdotuksia siitä, miten äärioikeistolaisuutta voidaan kitkeä Pohjoismaissa.
Lisää poliisiyhteistyötä
Pohjoismaiden poliisiviranomaisten tulisi esimerkiksi perustaa erillinen yksikö, joka vaihtaisi tietoa äärioikeistolaisista ryhmistä, tekisi rikostutkintaan liittyvää yhteistyötä ja jakaisi kokemuksia siitä, miten äärioikeistolaiset aktivistit tulisi kohdata esimerkiksi mielenosoituksissa.
Raportissa ehdotetaan myös, että äärioikeistolaisuuden kanssa painiskelevat pohjoismaiset kunnat lisäisivät yhteistyötään.
Raportin mukaan verkossa tulisi lisäksi panostaa ennalta ehkäiseviin toimiin, jotka kohdistuvat aikuisiin ja ikäihmisiin. Nykyiset verkossa toteutettavat ehkäisytoimet ovat harvassa ja kohdistuvat lähinnä nuoriin, mutta tutkimukset osoittavat useimpien äärioikeistolaistuvien olevan 30-vuotiaita ja sitä vanhempia.
Raportissa kaivataan myös pohjoismaista foorumia, joka keskittyisi exit-strategioihin eli työhön, jossa pyritään saamaan radikalisoituneet henkilöt luopumaan äärioikeistolaisesta ideologiastaan.
Äärioikeistolaisuuden vastaiset toimet harvassa
Tutkimus osoittaa, että hyvin harva radikalisoitumista ehkäisevä hanke kohdistuu nimenomaan äärioikeistolaisuuteen. Päähuomio on voittopuolisesti radikaali-islamistisessa liikehdinnässä.
Tähän kiinnittää huomiota myös Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann.
– On huomionarvoista, että moni nykyinen ekstremismiä ehkäisevä aloite ei keskity nimenomaan äärioikeistolaisuuteen ja että kohderyhmänä ovat lähinnä nuoret. Tämä antaa aihetta kysyä raportin tavoin, onko nykyiset ehkäisytoimet todellakin kohdennettu oikein, Karen Ellemann sanoo.
Tärkeä kysymys Pohjoismaiden ministerineuvostolle
Karen Ellemann vakuuttaa, että tämä on ministerineuvostolle tärkeä kysymys varsinkin pohjoismaisen yhteistyön Visio 2030 -työssä. Erityisesti se liittyy kestävän Pohjolan luomiseen.
– Pohjoismaiden ministerineuvosto aikoo jatkaa alan tiedonvaihdon tukemista. Aiomme myös olla ensimmäisten joukossa kehittämässä uusia foorumeita ja helpottamassa toimia ja käytäntöjä, jotka voivat ehkäistä ja torjua äärioikeistolaisuutta, Karen Ellemann sanoo.
