Vammaisilla oltava mahdollisuus osallistua

24.06.21 | Uutinen
Woman with PT
Photographer
© Copyright Johnér Bildbyrå AB
Pohjoismaiden pääviesti oli selkeä: vammaisilla henkilöillä on oltava mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja elää itsenäistä elämää. Maiden viestin välitti Pohjoismaiden ministerineuvosto, jolla oli oma digitaalinen oheistapahtumansa YK:n konferenssissa, jonka aiheena oli vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (CRPD).

‒ Koronapandemia on osoittanut, että lisätoimia tarvitaan sen varmistamiseksi, että vammaisyleissopimuksen vaatimuksista pidetään kiinni. Tarvitaan päättäväistä politiikkaa ja kunnianhimoisia strategioita ja toimintasuunnitelmia. On tärkeää varmistaa, että velvoitteiden ja tavoitteiden vaikutukset todella näkyvät vammaisten arjessa, painotti pohjoismaisen oheistapahtuman avannut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Yhteiskunnallinen osallistuminen on yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajakauden 2021 painopistealueista. Se on myös pohjoismaisten arvojen toteutumisen keskeinen edellytys.   

 

 


 

Koronapandemia on osoittanut, että lisätoimia tarvitaan sen varmistamiseksi, että vammaisyleissopimuksen vaatimuksista pidetään kiinni. Tarvitaan päättäväistä politiikkaa ja kunnianhimoisia strategioita ja toimintasuunnitelmia.

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru

Oikeus itsenäiseen elämään

Sekä ministereitä että kansalaisjärjestöjen edustajia osallistui keskusteluun siitä, millaisia haasteita ja ratkaisuja oheistapahtuman pääteemana olleeseen yleissopimuksen 19 artiklaan liittyy. Sen konkreettisena tavoitteena on taata vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen ja itsenäiseen elämään. Tapahtuman puhujien selkeänä viestinä oli, että vammaisilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa politiikkaan ja osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.

 

Oman elämänsä asiantuntijoita

Tätä näkökulmaa korosti myös Tanskan sosiaali- ja vanhuspalveluministeri Astrid Krag, joka muistutti, että vammaiset ovat itse oman elämänsä asiantuntijoita. Siksi heillä on arvokasta tietoa siitä, miten hyvinvointijärjestelmää tulisi kehittää vammaisten oikeuksien varmistamiseksi.


‒ Edes hyvinvointivaltiossa itsenäinen elämä ja osallisuus eivät ole itsestäänselvyyksiä, tanskalaisministeri huomautti.

 

Keskiössä tasa-arvo ja nuoret

Monet kansalaisyhteiskunnan edustajista toivat esiin omakohtaisia kokemuksia. Anna Caldén suomenruotsalaisten vammaisjärjestöjen etujärjestöstä (Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf) huomautti, että on tärkeää huomioida vammaiset naiset ja tytöt. Norjalaisen Unge funksjonshemmede -järjestön johtokunnan puheenjohtaja Line Skåtøy puolestaan totesi, että myös vammaisilla nuorilla on oltava mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.