Vapaa liikkuvuus vahvasti esillä Pohjoismaiden neuvoston istunnossa

Pohjoismaisessa yhteistyössä priorisoidaan vahvasti digitaalista liikkuvuutta sekä niin sanottua rajat ylittävää henkilöllisyyden linkittämistä (identity matching). Tämä kävi erityisen selväksi istuntoviikolla, jolloin aihe oli esityslistan kärjessä sekä Pohjoismaiden vapaata liikkuvuutta edistävässä rajaesteneuvostossa että maanantaina pidetyssä pohjoismaisten yhteistyöministerien kokouksessa. 

Pohjoismaiden digitalisaatioministerit ja myös maiden pääministerit ovat korostaneet aiemmissa julkilausumissaan tarvetta lisätä digitaalista liikkuvuutta koskevaa yhteistyötä. Monet rajaesteet – eli hallinnolliset esteet, jotka aiheuttavat ongelmia rajojen yli toimiville ihmisille ja yrityksille – johtuvat maiden sähköisten tunnistamisjärjestelmien yhteensopimattomuudesta. 

Esimerkiksi henkilö, jolla on ruotsalainen sähköinen tunnistusväline, ei voi hoitaa asioitaan Tanskan, Suomen tai Norjan viranomaisten verkkosivuilla ja päinvastoin. Tästä koituu raskas hallinnollinen taakka Pohjoismaiden asukkaille ja yrityksille, ja myös rajat ylittävä liikkuvuus vaikeutuu.

EU edellyttää, että asia pannaan kuntoon. Nyt Pohjoismaat pyrkivät yhdessä löytämään ratkaisuja, joilla ne voivat näyttää tietä muulle Euroopalle. 

Keskeinen rooli tässä työssä on Pohjoismaiden digitalisaatioministerineuvoston (MR-DIGITAL) rahoittamalla Nordic-Baltic eID -hankkeella (NOBID). Hankkeessa on todettu, että EU-vaatimusten täyttämisen yhtenä päähaasteena on henkilöllisyyden linkittäminen eri Pohjoismaiden ja niiden viranomaisten välillä. 

Prosessien tehostamiseksi ja koordinoimiseksi yhteistyöministerit ja rajaesteneuvosto etsivät nyt määrätietoisesti ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä asianomaisten kansallisten elinten ja digitalisaatioministerineuvoston kanssa.

Istuntoviikolla rajaesteneuvoston toisena pääaiheena olivat pohjoismaiset rakentamismääräykset. Rajaesteneuvosto, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Svinesundin komitea ja Euroopan raja-alueiden liitto (AEBR) järjestivät aiheesta kokopäiväisen konferenssin nimeltä Coordination of Nordic Building Regulations. Pääviestinä oli se, että pohjoismaisia rakentamismääräyksiä on koordinoitava kilpailun lisäämiseksi, rakennusalan tehostamiseksi ja innovaatiomarkkinoiden laajentamiseksi.

Konferenssi kokosi yhteen kosolti rakennusalan toimijoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Seminaarin yhteydessä Dagens Industri -lehdessä julkaistiin rajaesteneuvoston ja Svinesundin komitean mielipidekirjoitus aiheesta Näin luomme yhteispohjoismaiset rakennusmarkkinat.

Vapaaseen liikkuvuuteen ja rajaestetyöhön liittyviä asioita käsiteltiin myös Pohjoismaiden neuvoston istunnon yleiskokouksessa Ruotsin valtiopäivillä. Tämä tapahtui esimerkiksi pohjoismaisten yhteistyöministerien selontekojen yhteydessä. Kauden 1.7.2024–30.6.2025 rajaesteselonteossa todetaan, että neljä rajaestettä on ratkaistu, kun taas viisi estettä on todettu mahdottomiksi ratkaista. 

Rajaesteet olivat esillä myös, kun yhteistyöministerit tapasivat Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston. Ministerit kävivät lisäksi Pohjoismaiden neuvoston Kasvu- ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan kanssa niin sanotun poliittisen dialogin, jossa käsiteltiin ministerineuvoston rajaestetyötä ja uutta vapaan liikkuvuuden ohjelmaa.

Rajaesteneuvostolla oli niin ikään kokous kolmen rajaneuvontapalvelun ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelun kanssa. Lisäksi se ehti pitää oman kokouksensa, jossa keskityttiin digiratkaisuja haittaaviin rajaesteisiin.

Kokouksen vieraana oli Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisen Nordregio-tutkimuslaitoksen edustajia, jotka esittelivät tutkimustaan digiosallisuudesta ja tuoreita tutkimustuloksia pohjoismaisen työvoiman liikkuvuudesta. Lopuksi todettiin, että norjalaisten oppisopimuskoulutuksen kielitaitovaatimusta koskeva rajaeste on saatu ratkaistua. Hyväksytty ruotsin ja tanskan kielen taito tunnustetaan nyt norjan kielitaitovaatimusta vastaavaksi.

Rajaesteneuvoston puheenjohtaja Fredrik Karlström oli tyytyväinen viikon antiin.

– On ilahduttavaa, että meillä on niin monia toimijoita, jotka työskentelevät rajaesteiden poistamiseksi. Varsinkin se, että yhteistyöministerit priorisoivat nyt niin vahvasti digitaalista liikkuvuutta ja henkilöllisyyden linkittämistä, antaa toivoa konkreettisten tulosten saamisesta. Se onkin välttämätöntä, mikäli Pohjolasta pyritään tekemään vision mukaisesti maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä, Karlström toteaa.

Neuvoston toinen puheenjohtaja, suomalainen Astrid Thors oli tyytyväinen ensimmäiseen istuntoonsa rajaesteneuvoston uutena jäsenenä.

– Yhdyn Fredrikin analyysiin ja haluaisin tässä yhteydessä nostaa esiin myös rajaneuvontapalveluiden tärkeän työn, jolla helpotetaan maidemme välistä jokapäiväistä integraatiota.  Vielä on kuitenkin paljon tekemistä ennen kuin visio maailman integroituneimmasta alueesta toteutuu. Sen saavuttamiseksi on luotava lisää poliittista painetta.