Varhaiskasvatus elämän kivijalkana
Oslossa järjestettiin pohjoismaista varhaiskasvatusmallia esittelevä konferenssi The Nordic Way, joka houkutteli paikalle 300 päättäjää, tutkijaa ja opettajaa 48 maasta.
Pohjoismaiden ministerineuvoston lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia lähtee siitä, että Pohjolan tulee olla maailman paras paikka lapsille ja nuorille. Visio myös velvoittaa, joten meidän on jatkettava lasten ja nuorten hyvien kasvuedellytysten edistämistä edelläkävijöiden joukossa.
The Nordic Way -konferenssi sai siten taloudellista tukea Pohjoismaiden ministerineuvostolta. Konferenssia isännöivät Norjan osaamisministeriö ja Norjan opetusalan ammattijärjestö. Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki korosti avauspuheenvuorossaan, että lapset ja nuoret ovat politiikan painopistealue. Pohjoismailla on tässä tärkeä rooli.
Pohjoismaat ovat jo vuosikymmeniä tehneet politiikkaa, joka on luonut toimivat hyvinvointijärjestelmät ja yleisen varhaiskasvatuksen sekä tukenut siten perheitä, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja sukupuolten tasa-arvoa.
Kaikki samassa veneessä – suuntana tulevaisuus
Pääsihteeri Paula Lehtomäki pitää varhaiskasvatusta välttämättömänä, jotta lapset ja nuoret voisivat omaksua tarvittavat tulevaisuustaidot.
– Se on hyvin tärkeää, koska varhaisina elinvuosina rakennettu perusta antaa lapsille mahdollisuuden kehittää itseään myöhemmin elämässä. Lapset ja lapsuus ovat jo itsessään tärkeitä tässä ja nyt – eivät pelkästään tulevaisuuden voimavaroina. Kaikille lapsille on annettava mahdollisuus kehittää itseään. Myös yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että kaikki ovat samassa veneessä, Lehtomäki sanoo.
Pohjoismaiden ministerineuvostolla on tavoitteen edistämiseksi erillinen Tulevaisuustaidot-hanke. Hanke perustuu moniin yhteisiin arvoihin, joita Pohjoismaat jo ennestään edistävät: demokratiaan, sananvapauteen, rehellisyyteen, tasa-arvoon ja avoimuuteen. Nämä arvot pohjustavat sitä, että Pohjoismaat voivat onnistua innovoinnissa sekä uusien ratkaisujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Olennaista on turvata hyvät kasvuedellytykset, jotka rakentavat luottamusta ja osallisuutta. Näin Pohjola voi luoda yhdessä hyviä uusia ratkaisuja.
Lapset ja lapsuus ovat jo itsessään tärkeitä tässä ja nyt – eivät pelkästään tulevaisuuden voimavaroina.
OECD luo katseen Pohjolaan
OECD:n vanhemman analyytikon Miho Taguman mukaan tulevaisuustaidoissa ei sinänsä ole mitään uutta. Ihmisten on pitänyt kaikkina aikoina oppia uusia asioita.
– Uutta on vain kehitystahti. Nykylasten ja -nuorten on kyettävä sopeutumaan siihen, että kaikki muuttuu niin nopeasti. On siis pohdittava, millaisia taitoja he tarvitsevat luodakseen parempaa tulevaisuutta tekoälyn, big datan ja esineiden internetin yleistyessä. Samalla herää kysymyksiä, jotka liittyvät inhimilliseen älykkyyteen ja inhimillisiin arvoihin. Tulevaisuustaitojen tulee siten perustua kokonaiskuvaan, joka kattaa taidot, osaamisen, arvot ja asenteet, Taguma toteaa.
Tulevaisuustaitojen tulee perustua kokonaiskuvaan, joka kattaa taidot, osaamisen, arvot ja asenteet.
Tärkeän perustan tälle kehitykselle luo nimenomaan laadukas varhaiskasvatus. Pohjoismaisen varhaiskasvatusmallin keskiössä ovat lapsuus, lasten hyvinvointi, leikki ja osallistuva oppiminen. Kyse on olennaisen tärkeistä asioista, koska lapset sekä heidän uteliaisuutensa ja luovuutensa ovat tärkein voimavaramme.
OECD on seurannut näitä kehityssuuntia 1990-luvun lopulta lähtien. Nyt järjestö on käynnistänyt hankkeen Education 2030 – The Future of Education and Skills, jota on inspiroinut pohjoismainen varhaiskasvatusmalli.
– Pohjoismainen varhaiskasvatus perustuu yksilön ja koko lapsiyhteisön viihtyvyyteen. Lapset oppivat osallistumalla aktiivisesti sekä tutkimalla ja tekemällä asioita yhdessä, Taguma summaa.
