Carbon Action – Suomi

Carbon Action on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2021 ympäristöpalkinnon saajaksi.

Maaperä on suuri hiilivarasto, jonka arvioidaan varastoivan 1 500–2 400 gigatonnia hiiltä 1–2 metrin syvyyteen ulottuvassa kerroksessa. Määrä on noin kolminkertainen koko ilmakehässä olevaan hiilimäärään verrattuna ja noin 300–500-kertainen vuotuiseen fossiilisista polttoaineista syntyvään hiilipäästöön verrattuna. Pienikin muutos maaperän hiilivarastoissa vaikuttaa siis merkittävästi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Jotta globaali ja pohjoismainen kehitys saataisiin käännettyä ja maaperän hiilensidontaa lisättyä, meidän on ymmärrettävä hiilen toimintaa maaperässä. Baltic Sea Action Groupin käynnistämä Carbon Action -verkosto kokoaa yhteen viljelijöitä, neuvojia, tutkijoita, yrityksiä ja päättäjiä. Hankkeessa mukana olevalla yli sadalla hiiliviljelytilalla testataan uudistavia viljelytoimenpiteitä ja jaetaan saatuja kokemuksia muulle verkostolle. Hiiliviljelyssä kasvatetaan maaperän hiilivarastoa ruoantuotannon ohessa. Hanke yhdistää alan toimijoita, ja siinä harjoitetaan laadukasta tieteellistä tutkimusta. Näin on syntynyt huomattava regeneratiivisen eli uudistavan maatalouden tutkimusverkosto.

Carbon Actionin tutkimustyön tärkeänä tavoitteena on luoda tieteellisesti hyväksytty maaperän hiilensidonnan todentamismenetelmä. Hiiliviljelyn vaikutuksia havainnollistetaan Pelto-observatorio-verkkosovelluksella, jossa voi seurata 20:n Carbon Action -tilan ja intensiivikoealojen hiilensidontaa reaaliaikaisesti. Todentamisjärjestelmän tuloksia voidaan käyttää laajasti päätöksenteon ja palvelukehityksen perustana. Carbon Action -hanke vaikuttaa merkittävästi pohjoismaiseen ympäristötyöhön, ja se asetetaan siten ehdolle Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2021 ympäristöpalkinnon saajaksi.

Tämänvuotinen teema: Kestävät ruokajärjestelmät

Kun ruoantuotanto on kestävää, ruoka tuotetaan mahdollisimman paikallisesti ja ekologisesti kestävillä menetelmillä. Maataloudessa painopistealueina ovat kasvinravinteiden palauttaminen kiertoon sekä ympäristöä säästävät maatalouskäytännöt, jotka ottavat huomioon kasvihuonekaasupäästöt, hiilensidonnan, luonnon monimuotoisuuden ja vesivarojen hyvän hoidon. Kotieläintalous ja kalanviljely kantavat ympäristövastuunsa ja noudattavat tiukkoja eettisiä eläinsuojeluarvoja. Syötäviä luonnonvaroja, kuten riistaa, luonnonvaraista kalaa ja muita luonnontuotteita, käytetään viisaasti.

Kun raaka-aineita jalostetaan elintarvikkeiksi, niiden ravinteet säilytetään mahdollisimman hyvin. Elintarviketeollisuudessa ei haaskata luonnonvaroja, tuotteet pakataan energiatehokkaasti, ja jakelun ympäristöjalanjälki minimoidaan. Yritykset ja kaupat tarjoavat asiakkaille vastuullisia vaihtoehtoja ja minimoivat ruokahävikin omilla toimillaan. Kuluttajien ruokavaliot perustuvat ekologisesti kestäviin vaihtoehtoihin, kuten kausi- ja kasvisruokaan. Syömme sen verran kaloreita kuin mitä tarvitsemme, ruokaa ei mene hukkaan, ja orgaaninen jäte kierrätetään.