Karline Nathansen ja Pernille Kreutzmann-Larsen
Karline Nathansenin ja Pernille Kreutzmann-Larsenin Naja arferlu (”Naja ja valas”, suomentamaton) on runollinen ja aistikas kuvakirja, joka antaa selkeän äänen arktiselle maailmankatsomukselle. Kirja kuvaa lapsen ja meren kohtaamista sekä sukupolvien välistä suhdetta. Niiden kautta avautuu maailma, jossa luonto, tarinat ja yhteisöllisyys muodostavat yhä olemassaolon perustan.
Naja arferlu on lyyrinen ja visuaalisesti lumoava tarina, joka antaa Grönlannille selkeän ja omintakeisen äänen arktisessa lastenkirjallisuudessa – ja siten myös pohjoismaisessa kirjallisessa vuoropuhelussa. Arktisesta alueesta puhutaan näinä aikoina usein strategisten etujen ja globaalien valtasuhteiden näkökulmasta. Kirja kuitenkin muistuttaa meitä asioista, jotka ovat vielä perustavampia: arktinen alue on ennen kaikkea elävä maisema, jossa ihmiset, eläimet ja luonto muodostavat syviä ja vastavuoroisia suhteita ja jossa tarinat ovat tapa ymmärtää maailmaa.
Naja arferlu seuraa Naja-tyttöä sekä hänen läheistä suhdettaan isoäidin kanssa. Heidän yhdessäolonsa avautuu tilaksi, jossa mielikuvitus ja todellisuus sekoittuvat. Kun Naja kohtaa valaan ja joutuu unenomaiselle merimatkalle, lukija astuu maailmaan, jossa luonto ei ole vain kulissi vaan elävä toimija. Meri, eläimet ja maisema näyttäytyvät osana keskinäisriippuvaista yhteisöä, jossa ihminen ei ole luonnon ulkopuolella vaan sidoksissa siihen.
Kirjan maailmankuva on lähellä arktisia ja alkuperäiskansoille ominaisia tietämyksen muotoja, joissa maa, meri ja elämä nähdään toisiinsa liittyvinä. Naja arferlussa näkökulma välittyy harvinaisen mutkattomasti lapsen silmin. Najan kohtaaminen valaan kanssa ei siis ole pelkkä mielikuvitusseikkailu, vaan runollinen kokemus ihmisen suhteesta ympäröivään maailmaan, jossa luonnolla on oma läsnäolonsa ja itseisarvonsa.
Samalla kirja on hiljainen ja koskettava kunnianosoitus suulliselle kerrontaperinteelle. Tarinan lämpimänä ytimenä on Najan ja hänen isoäitinsä välinen suhde. Maailma avautuu lapselle keskustelun, tarinoiden ja yhteisen läsnäolon kautta. Tarinat siirtävät kokemuksia ja tietämystä sukupolvelta toiselle, mutta niiden mukana välittyy myös tunne yhteenkuuluvuudesta, huolenpidosta ja jatkuvuudesta. Suullinen perinne ei näyttäydy tässä menneisyyden jäänteenä, vaan elävänä maailmassa olemisen tapana.
Tältä osin Naja arferlu resonoi hienovaraisesti monen nykylapsen kasvuympäristön kanssa. Jatkuvan digitaalisen läsnäolon leimaamassa arjessa kirja osoittaa valppauden, mielikuvituksen ja aidon läsnäolon arvon. Teos muistuttaa siitä, että maailma on yhä löydettävissä aistien, suhteiden ja tarinoiden kautta, kun kohtaamme muita ihmisiä ja kun kohtaamme luonnon.
Kirjan taiteelliseen voimaan vaikuttavat ratkaisevasti Pernille Kreutzmann-Larsenin kuvitukset. Hän luo eloisalla akvarellityylillä kuvamaailman, jossa valo, värit ja liike antavat tarinalle lähes unenomaisen luonteen. Meren syvänteet, arktiset maisemat sekä lasten ja eläinten kohtaaminen näytetään kuvissa, jotka ovat paitsi yksityiskohtaisia myös avoimia lukijan omalle mielikuvitukselle. Tekstin ja kuvien vuorovaikutuksesta syntyy täysiverinen kuvakirja, jossa visuaaliset ja kielelliset tasot ylevöittävät toisiaan luoden kokonaisvaltaista taiteellista ilmaisua.
Karline Nathansen syntyi Lounais-Grönlannin Paamiutissa vuonna 1979, jolloin Grönlanti siirtyi itsehallintoon. Hän varttui neljän sisaruksen kanssa luonnon helmassa ja vietti paljon aikaa kotikaupunkiaan ympäröivässä maastossa. Nathansenilla on urheilu- ja tapahtumajohtamisen koulutus, ja hän on auktorisoitu tanskan ja grönlannin kääntäjä ja asioimistulkki terveysalalla. Nykyään Nathansen asuu Tanskan Randersissa miehensä ja kahden lapsensa kanssa. Hän työskentelee grönlantilaisten maahanmuuttajien tulkkina sekä Randersin taidemuseon vastaanotossa. Karline Nathansen aloitti kirjoittamisen vuonna 2019, ja vuonna 2025 ilmestyi hänen ensimmäinen lastenkirjansa Naja arferlu.
Pernille Kreutzmann-Larsen syntyi Länsi-Grönlannin Sisimiutissa vuonna 1987 sisarusparven kuopuksena. Hänellä oli jo lapsena monia harrastuksia, kuten laulaminen, piirtäminen, maalaaminen, tarinankerronta, laulujen kirjoittaminen ja käsityöt, joista kaikista hän nautti kovasti. Kiinnostus historiaan on aina ollut Kreutzmann-Larsenille tärkeää, ja hän onkin suorittanut kulttuuri- ja sosiaalihistorian tutkinnon Grönlannin yliopistossa. Musiikkimaailmassa hänet tunnetaan TIU-yhtyeen laulajana ja lauluntekijänä. Vuodesta 2017 lähtien Kreutzmann-Larsen on kuvittanut useita kirjoja, kuten Camilla Sommerin Tuttuarannguaqin, joka oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2019. Nykyään hän työskentelee vapaana taiteilijana ja muusikkona ja pyörittää lisäksi Masaatsiaq-nimistä kustantamoa.