Lystbækgaardin tila, ml. ”vandrehyrde”-konsepti – Tanska

Lystbækgaard
Valokuvaaja
Lystbækgaard
Käytännönläheistä työtä, jossa hoidetaan uhanalaista eurooppalaista kulttuurimaisematyyppiä: rannikonläheistä kanervanummea.

Lystbækgaard asetetaan ehdolle, koska tila ja sen 1 000 uuhta tekevät merkittävää käytännön työtä hoitamalla uhanalaista eurooppalaista kulttuurimaisematyyppiä: rannikonläheistä kanervanummea. Nummiluontoa uhkaa viljelyn loppuminen, ja Lystbækgaardin tapa jäljitellä vanhoja viljelymenetelmiä kulotuksineen ja lauman mukana vaeltavine paimenineen (vandrehyrde) voi palauttaa osan nummen monimuotoisuudesta. Laiduntavat lampaat syövät torjuttavia kasveja, kuten Kurtturuusua (Rosa rugosa). Samalla ne tekevät tilaa harvinaisemmille kasveille ja luovat ekolokeroita sienille, hyönteisille, linnuille ja muille eläimille.

Lystbækgaardissa työskentelee harjoittelijoita, paimenoppilaita ja nuoria, jotka haluavat perehtyä nummiluontoon ja -kulttuuriin. Valistustyötä tehdään kaikille kohderyhmille päiväkotilapsista koululuokkiin ja bussituristeihin. Lystbækgaardissa on hoidettu pohjoismaisia lampaita ja vuohia 30 vuoden ajan ja kehitetty niiden ominaisuuksia. Lisäksi tila on kehittänyt ja kokeillut maiseman monimuotoisuutta edistäviä menetelmiä, kuten yösuojien paikan ja laidunten vaihtelua sekä keväisin toteutettavia hallittuja kulotuksia.

Näin on luotu kestävä ja skaalautuva malli, jolla on potentiaalia lisätä luonnon monimuotoisuutta niissä hyvin yleisissä kulttuurimaisemissa, joita uhkaa umpeenkasvu tai tehomaatalous.

Lystbækgaard tekee laaja-alaista pohjoismaista yhteistyötä Islannin, Norjan, Ruotsin, Pohjois-Atlantin alueen ja Saksan kanssa. Lisäksi se jakaa tietoa ja auttaa muita ymmärtämään nummiluontoa ja nummen merkitystä vaikuttavana mutta uhanalaisena kulttuurimaisemana.

Työssämme on hienoa kohdata nuoria ihmisiä, jotka haluavat oppia paimenen ammatin ja oivaltavat, miten upeita pieniä hyötyeläimiä pohjoismaiset lampaat ovat.

Berit Kiilerich