Ragnhildur Hólmgeirsdóttir

Koparborgin (Kuparikaupunki, suomentamaton) on nuorisokirja, jonka tapahtumat sijoittuvat nimettömään eurooppalaiseen kaupunkiin määrittelemättömänä aikana, jolloin kaupunkia uhkaa kuolettava epidemia. Kaupungin asukkaat sytyttävät tuleen saastuneen köyhälistöalueen kaupungin reunamilla, mutta yksi poika, Pietro, selviää hengissä. Hän palaa kaupunkiin, koska hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa.

Kaupunki oli aikanaan kaunis ja rikas, aikansa suurvalta, jonka satama oli komeiden rahtilaivojen lähtö- ja tulopaikka, ja jossa kauppa ja elinkeinoelämä kukoistivat. Sittemmin se on päässyt rapistumaan ja tavallaan voidaan sanoa, että kaupunkikin on saanut tartunnan. Orpolapset ovat ottaneet haltuunsa hylätyn pörssirakennuksen, jossa he ovat asustelleet kolme vuosisataa. Päähenkilö Pietro hakeutuu sinne saapuessaan kaupunkiin, mutta menneisyydestään hän vaikenee. Pikkuhiljaa tarinaan hiipii mystiikkaa, sillä kaupunki on sekä mustan että valkoisen magian vallassa. Lasten paatunut ja monessa mielessä armoton yhteisö joutuu väistämättä vaikeiden päätösten eteen.

Koparborgin on äärimmäisen taitavasti kirjoitettu tiivis, tapahtumia tulviva ja erittäin jännittävä kirja. Päähenkilöt kuvataan selkein piirtein. Tarinan lapsilla on uskomaton selviytymiskyky, mutta se on myös vaatinut hintansa. Siitäkin huolimatta heidän välilleen syntyy tiiviitä siteitä. Koparborgin on lisäksi tarina ahneudesta ja korruptiosta, joka leviää koko poliittiseen järjestelmään ja vaikuttaa kaikkiin perheisiin, jolloin lapset eivät näe muuta mahdollisuutta kuin jättää kaupungin ja aloittaa uudelleen toisaalla.

Ragnhildur Hólmgeirsdóttir (s. 1988) on juuri valmistunut Islannin yliopistosta. Hän on erikoistunut keskiajan historiaan.