Maria Turtschaninoff

Breven från Maresi (Maresin voima, suom. Marja Kyrö) päättää Maria Turtschaninoffin Punaisen luostarin kronikoita -trilogian, joka kuvaa tiedonjanoista Maresi-tyttöä. Päätösosassa Turtschaninoff onnistuu jälleen kerran uudistamaan fantasiagenreä. Trilogian tyylikäs minämuotoinen avausromaani Maresi (suom. Marja Kyrö) kuvasi Menoksen saaren luostarissa elävää separatistista naisyhteisöä, joka toimi tyttöjen turvapaikkana. Vetävä ja monisäikeinen kollektiiviromaani Naondel (suom. Marja Kyrö) taas avasi luostarin taustahistoriaa. Siinä pääsevät ääneen useat sortoa ja väkivaltaa kokeneet naiset, jotka olivat lopulta paenneet ja perustaneet luostarijärjestön. Nyt Turtschaninoff haastaa koko romaanisarjansa lähtökohdat. Maresin voima -teoksessa Maresi nimittäin palaa kotiseudulleen, josta hän oli aikanaan paennut, ja saapuu köyhyyden ja sivistymättömyyden leimaamaan Rovasiin perustamaan tyttökoulua sekä levittämään tietämystään. Muiden elinolojen parantaminen itse hankitun tietämyksen avulla osoittautuu kuitenkin yllättävän vaikeaksi, ja Maresi joutuu omaksumaan myös muuta kuin kirjatietoa. Maresin voima on kirjeromaani, joka on paljolti kuvaus luokkaretken tehneestä ihmisestä. Punaiseen viittaan verhoutunut sisupussi Maresi pistää silmään kotikylässään, ja kirja kuvaa moniulotteisesti visiota siitä, miten vapautuminen tapahtuu. Turtschaninoff tutkiskelee romaanisarjassaan kerronnan voimaa, ja tällä kertaa on kirjeromaanin vuoro. Fantasiagenren rasitteena ovat yleensä suoraviivaiset ja kaavamaiset kuvaukset, mutta Turtschaninoff tarjoaa täysipainoisia romaaneja, jotka kumpuavat orgaanisesti kertomisen ilosta. Fiktiivinen maailma on kaikessa yksityiskohtaisuudessaan uskottava, ja käsiteltävät kysymykset ovat päivänpolttavia.

Maresi löytää seksuaalisuuden ja miesten houkutuksen, ja hän on keskushenkilö tapahtumasarjassa, jossa hän eräänlaisena Punahilkan, Jeanne d'Arcin ja Harry Potterin henkilöitymänä selviytyy loppukahinoista voittajana. Viestinä on se, että feminismin on saatava koko yhteiskunta mukaan aidon muutoksen saavuttamiseksi. Kysymys kuuluu, tulisiko Maresin antaa periksi perinteille ja omistautua heteroseksuaaliselle perhe-elämälle. Maresin voiman seuraaminen on toden totta täynnä jännitystä ja yllätyksiä. Kyseessä on valtaa ja sortoa kuvaava ajaton kertomus, joka on kerrottu kunnianhimoisesti, hienostuneesti ja tyylitaitoisesti. Vaikka teos on innovatiivisen trilogian päätösosa, se seisoo vahvasti omilla aloillaan ja tarjoaa sellaisenaan ehjän ja itsenäisen lukukokemuksen.

Maria Turtschaninoff on Pohjoismaiden parhaita fantasiaperinteen taitajia ja uudistajia. Kirjasarja on ollut kansainvälinen menestys, jota verrataan Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjaan ja Ursula Le Guinin Maameren tarinoihin. Maresin voima on ehdolla vuoden 2019 parhaalle nuortenkirjalle myönnettävän Topelius-palkinnon saajaksi. Trilogian ensimmäisestä osasta Turtschaninoff sai Finlandia Junior -palkinnon ja Ylen kirjallisuuspalkinnon vuonna 2014. Vuonna 2017 Turtschaninoff sai Svenska kulturfondenin suuren kulttuuripalkinnon, ja myös Svenska litteratursällskapet i Finland on palkinnut hänet.