Ex-ministeri Bucht haluaa Pohjolan vetävän yhtä köyttä seuraavassa kriisissä

On vaikea keksiä ketään, joka soveltuisi paremmin rajaestetyön ja vapaan liikkuvuuden edistämiseen kuin Sven-Erik Bucht.

Hän kirjaimellisesti asuu rajalla. Tornionjoen saaressa sijaitsevasta kotitalostaan hän näkee sekä Manner-Ruotsiin että Manner-Suomeen. Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsee rajan molemmilla puolilla, ja kaupungit ovat paljolti kasvaneet yhteen.

Rajayhteistyö on osa Sven-Erik Buchtin arkielämää. Jatkossa hän keskittyy liikkuvuus- ja rajakysymyksiin myös virallisesti edustamalla Ruotsia rajaesteneuvostossa, jonka tehtävänä on poistaa Pohjoismaiden vapaan liikkuvuuden esteitä.

– Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita, joista olen myös hyvin kiinnostunut. Asuinpaikkani perusteella uskallan väittää, että minä myös tiedän näistä asioista yhtä ja toista, Sven-Erik Bucht sanoo.

Rajaesteneuvosto pyrkii poistamaan 8–12 rajaestettä joka vuosi. Tavoitteena on, että toiseen Pohjoismaahan muuttaminen tai työssäkäynti, opiskelu, työskentely sekä yritystoiminnan harjoittaminen toisessa Pohjoismaassa olisi mahdollisimman helppoa.

– Pohjoismailla on upeaa yhteistyötä, mutta meillä on myös yhä rajaesteitä, jotka haittaavat yritysten ja yksityishenkilöiden liikkuvuutta. Niitä on torjuttava jatkuvasti. Visiona on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä, ja se edellyttää rajaesteistä pääsemistä, Sven-Erik Bucht toteaa.

Rajaesteneuvoston tuoreena jäsenenä Bucht ei ole vielä perillä siitä, mihin käytännön esteisiin hän haluaa keskittyä. Ensin hän aikoo syventyä akuuteimpiin esteisiin.

– Meillä on monia arkisia rajaesteitä, jotka olivat olemassa jo ennen kriisiä. Tärkeää työtä riittää, hän sanoo.

Koronapandemia on merkinnyt suurta takaiskua Pohjolan vapaalle liikkuvuudelle. Tiukat kansalliset rajoitukset ovat lähes pysäyttäneet kaiken rajat ylittävän vuorovaikutuksen ainakin tilapäisesti.

– Monikansallinen yhteistyö on ottanut kriisin aikana kovasti takapakkia: rajoja suljetaan, ja uusia esteitä syntyy. Niihin on tartuttava viipymättä, hän sanoo.

Ennen kaikkea Sven-Erik Bucht kaipaa kuitenkin rajaesteneuvostolta ennakointia ja sitä, että seuraavan kriisin koittaessa ei oltaisi samassa jamassa.

– Ensi kerralla Pohjoismailla on oltava yhteinen kriisistrategia, jotta voisimme estää rajat ylittävän vapaan liikkuvuuden romuttumisen. Nykytilanteessa vaikutukset kauppaan ja matkailuun ovat valtavat.

Sven-Erik Bucht haluaa myös, että Pohjola turvaisi yhdessä suojavarusteiden ja rokotteiden saatavuuden kriisiaikoina. Hän väläyttää muun muassa yhteispohjoismaisen rokotetehtaan perustamista.

– Meillä on siihen kaikki edellytykset – on kapasiteettia, osaamista ja pääomaa. Nyt on vain löydettävä tahtotila. Olen vakuuttunut siitä, että asialla on kansan hyväksyntä. Maallikkokin ymmärtää, että yksittäiset pienet maat eivät ole suojavaruste- ja rokotekaupoilla jonon kärjessä, ja siksi meidän on toimittava yhdessä.

Sven-Erik Bucht ammentaa rajaestetyöhön inspiraatiota Norrbottenin edesmenneen maaherran Ragnar Lassinantin sitaatista.

– Hän sanoi vuonna 1965 lähetetyssä radiopakinassa suurin piirtein näin: Rajan psykologiaan kuuluu se, että ajattelemme usein rajan myötäisesti mutta harvemmin sen yli. Juuri tämä virhe on tehty nyt pandemian aikana, Bucht sanoo.

Rajaesteneuvosto on poliittinen elin, joka on saanut Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa toimiva rajaesteneuvosto aloitti työnsä vuonna 2014.

Alla olevassa videossa kerrotaan rajaesteneuvoston työskentelytavoista.