Pohjoismaat esittelivät visiotaan YK:n ilmastokokouksessa

24.09.19 | Uutinen
Iceland's Prime Minister Katrin Jakobsdottir at UN Climate Action Summit 2019

Iceland's Prime Minister Katrin Jakobsdottir at UN Climate Action Summit 2019

Valokuvaaja
Scanpix

Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir YK:n ilmastokokouksessa 2019

”Rima on asetettu erittäin korkealle. Haluamme johtaa esimerkin voimalla. Siinä tavoitteiden asettaminen ei riitä. Ratkaisevaa on tulosten saavuttaminen”, presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina YK:n ilmastokokouksessa New Yorkissa. Niinistö ja muiden Pohjoismaiden pääministerit kertoivat kukin vuorollaan, mihin konkreettisiin lisätoimiin Pohjoismaat aikovat ryhtyä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämiseksi.

"Hallituksemme on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Pian sen jälkeen aiomme ensimmäisenä teollisena taloutena muuttua hiilinegatiiviseksi. Rima on asetettu erittäin korkealle. Haluamme johtaa esimerkin voimalla. Meidän on nopeutettava päästöjen vähentämistahtia. Samalla on vahvistettava hiilinieluja”, Niinistö totesi puheenvuorossaan. Hänen mukaansa Suomi kieltää kivihiilen käytön energiantuotannossa vuodesta 2029 alkaen, ja fossiilisen öljyn käyttö lämmityksessä loppuu vuoteen 2030 mennessä.

Hallituksemme on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Pian sen jälkeen aiomme ensimmäisenä teollisena taloutena muuttua hiilinegatiiviseksi.

Presidentti Sauli Niinistö

Suomen ja Chilen aloitteesta on perustettu valtionvarainministerien ilmastokoalitio, jonka toimintaa ohjaavat niin sanotut Helsingin periaatteet. Koalitiossa on tätä nykyä mukana 40 maata.

”Ilmastotoimiin tarvitaan kaikkia valtiovarainministeriöiden hallussa olevia työkaluja. Verotusta ja budjetointia, julkisia investointeja ja hankintoja – kun nämä instrumentit valjastetaan palvelemaan ilmastotavoitteita, hiilineutraali maailma on mahdollinen”, Niinistö sanoi.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven kertoi Ruotsin kaksinkertaistavan YK:n ilmastorahastoon maksamansa summan. Ruotsi aikoo perustaa yhdessä Intian kanssa teollisuuden muutosprosessia tukevan johtoryhmän, joka jouduttaa raskaan teollisuuden siirtymistä fossiilittomaan tuotantoon.

New Yorkissa alkuviikosta pidetyn ilmastokokouksen avulla haluttiin saada maat nostamaan tavoitetasoaan, niin että Pariisin ilmastosopimuksen päämääriin päästäisiin maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on, että maat tiukentavat kansallisia ilmastositoumuksiaan vuoden 2019 COP25-ilmastokokouksessa siten, että maapallon keskilämpötilan nousu jäisi alle kahden asteen – tai saataisiin rajattua jopa alle 1,5 asteen. Globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä olisi tällöin vähennettävä 45 prosenttia seuraavien kymmenen vuoden kuluessa ja hiilineutraaliuteen tulisi päästä vuoteen 2050 mennessä.

UN Climate Action Summit 2019

From left: From left: President of Finland Sauli Niinistö, Prime Minister of Denmark Mette Frederiksen, Prime Minister of Iceland Katrin Jakobsdottir, Prime Minister of Sweden Stefan Löfven

Valokuvaaja
Johannes Berg / Norden.org

Luonnon koko potentiaali käyttöön ilmastotoimissa

Norjan pääministeri Erna Solberg totesi, että Norja aikoo nostaa tavoitetasoaan ja tehostaa ilmastotoimiaan saavuttaakseen kestävän kehityksen tavoitteet ja täyttääkseen Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet.

”Norja aikoo vahvistaa Pariisin sopimukseen liittyviä kansallisia sitoumuksiaan. Kehotamme muita tekemään samoin. Aiomme myös esittää YK:lle päästövähennysstrategian.” Solberg lisäsi, että Norja aikoo täyttää Pariisin sopimuksen velvoitteet ja kaksinkertaistaa rahoituksensa ilmastorahastolle.

”Myönnämme jatkossakin runsaasti tukea maille, jotka torjuvat metsien hävittämistä.”

Solberg viittasi korkean tason meritalouspaneelin raporttiin, josta selviää, millaisia laajamittaisia ratkaisuja valtameret voivat tarjota. Valtameriin perustuvilla ilmastotoimilla voidaan kuroa umpeen jopa 21 prosenttia päästökuilusta vuoteen 2050 mennessä.

”Kestävä ja terve meritalous on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Se luo työpaikkoja, turvaa ruoan saatavuuden ja auttaa suojelemaan luonnon monimuotoisuutta”, Solberg sanoi.

Kestävä ja terve meritalous on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Norjan pääministeri Erna Solberg

Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir sanoi, että Islanti pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2040 mennessä.

”Nyt tarvitaan ennen kaikkea toivoa. Uhka on todellinen, mutta niin ovat ratkaisutkin. Niillä on toki hintansa, mutta siirtyminen puhtaaseen energiaan on ollut sekä taloutemme että elämänlaatumme kannalta paras mahdollinen investointi”, Katrín Jakobsdóttir sanoi.

... siirtyminen puhtaaseen energiaan on ollut sekä taloutemme että elämänlaatumme kannalta paras mahdollinen investointi.

Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir

Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin mukaan Tanska on osoittanut, että puhdas energia ja kehitys voivat kulkea käsi kädessä. Hän totesi, että Tanska on päättänyt nostaa rimaa entisestään.

”Kansankäräjät päätti viime vuonna yksimielisesti, että Tanska pyrkii saamaan nettopäästöt nollaan ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Maamme uusi hallitus on tänä vuonna asettanut tavoitteen tätäkin korkeammalle. Aiomme vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä – ajatelkaapa, jos se onnistuu”, Frederiksen sanoi.

”Aiomme myös kaksinkertaistaa Tanskan metsitystoimet.”

”Jos se tuntuu helpolta, tavoite on liian matalalla”, Frederiksen sanoi ja painotti, että kyse on lakisääteisistä tavoitteista.

Aiomme vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä – ajatelkaapa, jos se onnistuu.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen

Pohjoismaiden pääministerien yhteinen viesti YK:n ilmastokokoukselle on, että Pohjolasta pyritään tekemään vuoteen 2030 mennessä maailman kestävin ja integroitunein alue.