Pohjoismaiden neuvoston presidentti: Kriisiaikoina on pidettävä yhtä

18.03.20 | Uutinen
Nordiska rådets president 2020, Silja Dögg Gunnarsdóttir.

Nordiska rådets president 2020, Silja Dögg Gunnarsdóttir.

Photographer
Magnus Fröderberg/norden.org
Vallitseva koronatilanne voidaan ratkaista vain rajat ylittävällä yhteistyöllä. Mikään maa ei yksinään pysty selättämään koronaviruksen aiheuttamaa kriisiä. Vaikeissa tilanteissa on pidettävä yhtä. Näin toteaa Pohjoismaiden neuvoston presidentti Silja Dögg Gunnarsdóttir koronapandemiaa koskevassa lausunnossaan.

– Tällaista kriisiä ei monikaan meistä ole aiemmin kokenut. Pandemia ravistelee kaikkia Pohjoismaita, eikä se tunne rajoja. Nyt on tavattoman tärkeää nostaa katse ja tiedostaa hyödyt, joita saavutetaan koordinoimalla toimenpiteitä muiden maiden kanssa. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö tarjoavat kaikkia maita hyödyttäviä mahdollisuuksia, Silja Dögg Gunnarsdóttir sanoo.

Silja Dögg Gunnarsdóttir korostaa, että nyt on tärkeintä suojata ikäihmisiä ja muita riskiryhmiin kuuluvia. Häneltä löytyy ymmärrystä sille, että viranomaiset joutuvat turvautumaan poikkeustilanteessa järeisiin toimiin.

– Samalla on huojentavaa, että Pohjoismaiden kansalaisilla on niin vahva luottamus viranomaisten päätöksiin. Se on osoitus pohjoismaisten yhteiskuntien perimmäisestä vahvuudesta.

Yhteiskuntaturvallisuus Pohjoismaiden neuvoston painopisteenä

Yhteiskuntaturvallisuus ja kriisiaikojen yhteistyö ovat Pohjoismaiden neuvostolle tärkeitä teemoja. Neuvosto hyväksyi jo lokakuun 2019 istunnossaan yksimielisesti uuden yhteiskuntaturvallisuusstrategian. Siinä ehdotetaan muun muassa huoltovarmuuteen ja terveydenhuollon valmiuteen liittyvän yhteistyön lisäämistä.

– Pohjoismaat tekevät jo nyt kerrassaan erinomaista yhteistyötä monella alalla. Strategia tarjoaa joukon käytännön ehdotuksia kriisiyhteistyön parantamisesta, ja Pohjoismaiden neuvosto haluaa jatkaa asian työstämistä, Silja Dögg Gunnarsdóttir sanoo.

Työ jatkuu etänä

Meneillään oleva koronapandemia vaikuttaa myös Pohjoismaiden neuvoston työhön. Neuvosto on perunut esimerkiksi teemaistuntonsa, joka oli määrä pitää Helsingissä 30.–31. maaliskuuta, ja Brysselin-seminaarinsa 17.–18. maaliskuuta.

Pohjoismaiden neuvoston poliittinen työ ei kuitenkaan seisahdu koronakriisin vaikutuksesta. Osa kokouksista pidetään etänä, ja pandemian laantumisen jälkeistä työtä valmistellaan jo täyttä häkää.