Pohjoismais-eurooppalainen vammaisseminaari keskittyi käyttäjien osallistamiseen

– Pohjoismaista ja eurooppalaista vammaisalan yhteistyötä tulee vahvistaa, jotta esteettömyys paranee ja vammaisia henkilöitä osallistetaan kaikissa maissa ja kaikilla tasoilla. Näin totesi Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Bente Stein Mathisen puhuessaan ”Cooperation on Disability” -seminaarissa, joka järjestettiin Ruotsin pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä. Seminaarissa oli koolla pohjoismaisia ja eurooppalaisia avainhenkilöitä poliittisista neuvostoista, järjestöistä ja instituutioista. Tavoitteena oli löytää yhteistä pohjaa pohjoismais-eurooppalaiselle vammaisalan yhteistyölle, joka liittyy esimerkiksi hyvien käytäntöjen vaihtamiseen ja esteettömän suunnittelun toteuttamiseen. Tälle onkin tarvetta, kun ajatellaan ikäihmisten osuuden kasvua Pohjoismaissa ja Euroopassa tulevina vuosikymmeninä.      

Seminaarikeskusteluista ilmeni selvästi, että vammaisala on hyvin monialainen ja nivoutuu esimerkiksi koulutukseen, tasa-arvoon, digitalisaatioon, liikkuvuuteen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen. Osallistujat olivat lisäksi yhtä mieltä siitä, että Pohjola ja muu Eurooppa voivat oppia toisiltaan tekemällä alueyhteistyötä. Seminaarin muissa keskusteluissa keskityttiin tiettyihin osa-alueisiin, ja mottoina olivat ”vähemmän on enemmän” ja ”ei mitään meistä ilman meitä”. Keskustelunaiheita olivat esteetön suunnittelu, käyttäjien osallistaminen ja esteettömyys sekä Agenda 2030 -toimintaohjelma ja YK:n vammaissopimus.  

Monet osapuolet katsoivat, että vammaisalan vahvistaminen edellyttää käyttäjien monitasoista osallistamista. Tähän liittyvästä hyvästä pohjoismaisesta käytännöstä on esimerkkinä on Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto, jonka jäsenistä puolet on vammaisjärjestöjen valitsemia virkamiehiä ja puolet hallitusten valitsemia jäseniä. Jatkossa toiveena on, että myös vammaisia henkilöitä otettaisiin mukaan työhön, jossa pyritään lisäämään vaaleihin liittyvää saavutettavuutta ja kasvattamaan poliittisiin puolueisiin ja etujärjestöihin valittavien vammaisten henkilöiden lukumäärää. Tavoitteena on tukea vammaisia mutta myös laajemmin demokratiaa, mikä ilahduttaa Euroopan parlamentin jäsentä Helga Stevensiä:
– Olen ensimmäinen kuuro nainen Euroopan parlamentissa, jossa on muuten hyvin vähän vammaisia parlamentaarikkoja. Sen toivon muuttuvan ensi vuoden EU-vaaleissa.

Vasemmalta lukien: Helga Stevens Euroopan parlamentista, Steinunn Þóra Árnadóttir Pohjoismaiden neuvostosta ja Bente Stein Mathisen, joka johtaa Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokuntaa  

Pohjoismaissa Islannin entinen sosiaaliministeri Árni Páll Árnason on tehnyt sosiaalialan yhteistyöstä strategiaselvityksen nimeltä ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”. Siinä todetaan, että käyttäjien osallistaminen on toteutettu sosiaalialalla parhaiten nimenomaan vammaisalalla. Osallistaminen on siten yksi monista työkaluista, joita pohjoismaisella yhteistyöllä on tarjota alan pohjoismais-eurooppalaisen yhteistyön vahvistamiseen.    
 

Pohjoismaiden ministerineuvostolla on vuosiksi 2018–2022 hyväksytty vammaisalan pohjoismaisen yhteistyön toimintasuunnitelma, joka on jatkoa aiemmalle vastaavalle suunnitelmalle. Alan työtä linjaa kolme painopistealuetta, jotka kytkeytyvät Agenda 2030 -toimintaohjelmaan: ihmisoikeudet, kestävä kehitys ja vapaa liikkuvuus.

Ihmisoikeudet – Tuetaan ja vahvistetaan YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen kansallista toteutusta ja seurantaa.

Kestävä kehitys – Vahvistetaan eri ympäristöjen esteettömän suunnittelun avulla osallistumista, edistetään yhdenvertaisuutta sekä ehkäistään vammaisiin kohdistuvaa syrjintää pohjoismaisen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla sisällyttämällä kestävän kehityksen edistämiseen strateginen vammaisnäkökulma.

Vapaa liikkuvuus – Edistetään vapaata liikkuvuutta ja pyritään poistamaan rajaesteitä, jotka koskevat erityisesti vammaisia henkilöitä.