Sosiaaliala tarvitsee tietoa, joka tuo tehoa käytännön toimiin

16.10.18 | Uutinen
Viden der virker i praksis
Sosiaalialaa on vahvistettava, jotta se pystyy vastaamaan Pohjoismaiden nykyisiin haasteisiin. Näin toteaa Islannin entinen sosiaaliministeri Árni Páll Árnason tuoreessa raportissaan, jossa hän esittelee 14 ehdotusta sosiaalialan yhteistyön vahvistamiseksi ja uudistamiseksi niin pohjoismaisen yhteistyön osalta kuin kansallisellakin tasolla. Keskeisenä tavoitteena on keskittyä enemmän tietoon, joka tuo tehoa käytännön toimiin.

Árni Páll Árnason on käynyt keskusteluja kaikissa Pohjoismaissa yhteensä yli kahdensadan sosiaalialan toimijan kanssa. Keskusteluista saatuja tietoja on käytetty raportin pohjana. Tiedolla tehoa käytännön toimiin – Sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen sisältää 14 ehdotusta pohjoismaisen sosiaalialan yhteistyön vahvistamiseksi 28 miljoonan pohjoismaalaisen hyödyksi. Raportti on seurausta Pohjoismaiden ministerineuvoston Árni Páll Árnasonille antamasta toimeksiannosta, jossa häntä pyydettiin selvittämään, miten sosiaalialan pohjoismaista yhteistyötä voitaisiin vahvistaa tulevina vuosina. Árni Páll Árnason esittelee ehdotuksensa Ruotsin sosiaaliministerille Annika Strandhällille, joka toimii Pohjoismaiden sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvoston puheenjohtajana, sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerille Dagfinn Høybråtenille 16. lokakuuta.

– Raportti antaa meille tärkeää tietoa seuraavaa vaihetta varten, kun siirrymme sanoista tekoihin vahvistaaksemme sosiaalialan toimia Pohjolassa. Monet esille nostetuista haasteista ovat Pohjoismaille yhteisiä, ja me tunnistamme ne Ruotsissa. Sellaisia ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen sekä tarve lisätä toimenpiteitä kaikkein huono-osaisimpien kansalaisten tukemiseksi. Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet ja että meidän kannattaa kohdata haasteet yhdessä, Pohjoismaiden sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvoston puheenjohtaja Annika Strandhäll sanoo.         

Overrækkelse af den sociale gennemlysning

Formand for Nordisk Ministerråd for Social- og Helsepolitik Annika Strandhäll og Nordisk Ministerråds generalsekretær, Dagfinn Høybråten modtager gennemlysningen af socialområdet fra udreder og den tidligere islandske socialminister Árni Páll Árnason.

Raportti antaa meille tärkeää tietoa seuraavaa vaihetta varten, kun siirrymme sanoista tekoihin vahvistaaksemme sosiaalialan toimia Pohjolassa. Monet esille nostetuista haasteista ovat Pohjoismaille yhteisiä, ja me tunnistamme ne Ruotsissa. Sellaisia ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen sekä tarve lisätä toimenpiteitä kaikkein huono-osaisimpien kansalaisten tukemiseksi. Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet ja että meidän kannattaa kohdata haasteet yhdessä.

 Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvoston puheenjohtaja Annika Strandhäll

Jaa se, mikä toimii. Hylkää se, mikä ei toimi.

Raportin johtopäätös on, että sosiaalialan vahvistaminen edellyttää tietoa, joka tuo tehoa käytännön toimiin. Pohjoismaisen yhteistyön ja Pohjoismaiden tulee keskittyä kysyntälähtöiseen ja faktaperusteiseen tietoon, joka muunnetaan käytännön toimiksi, joilla on vaikutusta kansalaisille. Árni Páll Árnason korostaa mahdollisuutta nykyistä järjestelmällisempään yhteistyöhön, jonka perusteet olisivat seuraavat: Jaa se, mikä toimii. Hylkää se, mikä ei toimi.  

Vaarana on, että vaikka haluammekin edistää sosiaalista innovointia, jatkamme paljolti vanhaan malliin, tuotamme samaa kuin aina ennenkin ja aliarvioimme muutoksen tarpeen.

Árni Páll Árnason
I flere tilfælde er lykkedes med at inddrage brugergrupper på fx ungeområdet

Uudet ideat jäävät vanhojen ajattelutapojen jalkoihin

Kun tarkastelee maailmaa kansainvälisestä näkökulmasta, voi Árni Páll Árnasonin mukaan todeta, että sosiaaliset innovaatiot ovat nousussa monessa maassa. Sosiaalinen innovointi on yksi 14 ehdotuksesta Pohjoismaiden sosiaalialan vahvistamiseksi, mutta esteitäkin on. Sosiaalisektorin järjestelmät eivät ole kaikkialla valmiita taipumaan uusiin ideoihin. Järjestelmät eivät myöskään usein aseta yhtä tiukkoja vaatimuksia vanhoille ratkaisuille kuin uusille.

– Vaarana on, että vaikka haluammekin edistää sosiaalista innovointia, jatkamme paljolti vanhaan malliin, tuotamme samaa kuin aina ennenkin ja aliarvioimme muutoksen tarpeen, Árni Páll Árnason huomauttaa. Hän ehdottaa yhteistyötä Pohjoismaiden sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvoston ja kestävän kasvun ministerineuvoston välille tavoitteena luoda paremmat kehykset sosiaaliselle innovoinnille. Sosiaaliseen innovointiin voitaisiin kannustaa myös perustamalla sosiaalisen innovoinnin palkinto, joka olisi vastaavanlainen kuin jo olemassa olevat Pohjoismaiden neuvoston palkinnot.    

Raportti osoittaa mielestäni monta keskeistä aluetta, joilla pohjoismaisen yhteistyön avulla voitaisiin vahvistaa sosiaalialaa. Uskon, että raportilla on positiivinen vaikutus. 

Dagfinn Høybråten, Pohjoismaiden neuvoston pääsihteeri

Käyttäjien osallistamisessa suuri innovaatiopotentiaali 

Yksi raportin keskeisistä ajatuksista on, että sosiaalialan toimien lähtökohtana tulee olla palveluiden käyttäjien tarpeet. Raportissa huomautetaan, että todellisuus on usein päinvastainen. Toimet ovat käyttäjän näkökulmasta tuottajakeskeisiä ja monimutkaisia, eivätkä julkiset järjestelmät keskustele keskenään riittävästi. Myös merkittäviä parannuksia on kuitenkin tapahtunut. Esimerkiksi mahdollisuudet vaikuttaa vammaispalveluihin ovat nykyisin merkittävästi paremmat kuin 30 vuotta sitten. Árni Páll Árnasonin mukaan myös vapaaehtoisjärjestöillä on sosiaalialalla merkittävä rooli. Hän huomauttaa, että ne ovat monesti onnistuneet osallistamaan esimerkiksi nuoria käyttäjäryhmiä. Raportissa korostetaan, että juuri tässä on paljon innovaatiopotentiaalia, jota voidaan kehittää pohjoismaisen yhteistyön avulla.   

Pohjoismaiden ministerineuvoston strategiaselvitykset 

– Raportti osoittaa mielestäni monta keskeistä aluetta, joilla pohjoismaisen yhteistyön avulla voitaisiin vahvistaa sosiaalialaa. Uskon, että raportilla on positiivinen vaikutus, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten sanoo. Dagfinn Høybråten on pääsihteerinä ollut mukana toteuttamassa pohjoismaisia strategiaselvityksiä terveyden, työelämän, energian sekä ympäristön ja ilmaston aloilla osana Pohjoismaiden ministerineuvoston Nyt Norden -uudistustyötä. Uudistustyön tavoitteena on tehdä pohjoismaisesta yhteistyöstä tehokkaampaa ja poliittisesti relevantimpaa.    

14 ehdotusta sosiaalialan vahvistamiseksi

Tietoon perustuvampaa ja kysyntälähtöisempää sosiaalialan pohjoismaista yhteistyötä
1. Osaamiseen ja tehokkaisiin toimiin liittyvä järjestelmällinen yhteistyö
2. Entistä kysyntälähtöisempi yhteistyö
3. Hallintorakenteiden kehittäminen

Sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön keskeiset aiheet
4. Sosiaalinen innovointi
5. Sosiaaliset investoinnit ja ennaltaehkäisy
6. Käyttäjälähtöiset sosiaalialan toimenpiteet
7.Vapaaehtoisjärjestöt

Lapsia ja nuoria, vanhuksia, vammaisia ja huono-osaisia aikuisia koskevan pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen
8. Huono-osaiset lapset ja nuoret
9. Huono-osaiset aikuiset
10. Ikäihmiset
11. Vammaiset

Sosiaalialan toimenpiteet laajemmasta näkökulmasta
12. Asunto- ja sosiaalipolitiikka
13. Haja-asutusalueet
14. Kansainvälinen yhteistyö