Tukea MM-jalkapallon pohjoismaiselle kisaisännyydelle
VM-kvalmatch mellan Sverige och Kroatien på Gamla Ullevi i 2018
Ruotsin ja Kroatian välinen MM-karsintaottelu Göteborgin Gamla Ullevi -stadionilla vuonna 2018.
Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti ja Färsaaret) jalkapalloliitot päättivät vuoden alussa käynnistää selvityksen, joka koskee mahdollisuutta hakea yhdessä vuoden 2027 naisten MM-lopputurnauksen järjestämistä. Päätöstä edelsi työryhmätyöskentely, jossa selvitettiin tuleviin kansainvälisiin turnauksiin liittyviä yhteisiä hakuja.
Pohjola kisaisännäksi
Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta sekä Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta ovat vakuuttuneita siitä, että yhteispohjoismainen hakemus on monin tavoin kansallista panostusta parempi.
– Olisi mahtavaa, jos Pohjola pääsisi isännöimään MM-lopputurnausta! Tämän kokoluokan kansainvälinen tapahtuma vaatii suuria resursseja ja kestäviä ratkaisuja, mutta yhteispohjoismainen kisaisännyys mahdollistaisi riskien jakaminen ja toisi myös edut suuremman joukon ulottuville, sanoo kasvu- ja kehitysvaliokunnan puheenjohtaja Pyry Niemi.
Tasa-arvoiset edellytykset
Pohjoismaita pidetään usein naisten jalkapallotoiminnan edelläkävijöinä, mutta edellytyksissä on yhä suuret erot verrattuna miesten jalkapalloon. Kotikentällä järjestettävä MM-lopputurnaus voisi auttaa saamaan lajille lisää huomiota ja resursseja. Tämä oli tärkeä peruste sille, miksi valiokunnat päättivät ilmaista tukensa Pohjoismaiden jalkapalloliittojen työlle:
– Resurssien lisääntyminen mahdollistaa myös sen, että naisten ja miesten jalkapallon edellytykset olisivat nykyistä tasa-arvoisemmat. Yhteispohjoismainen naisten MM-lopputurnaus vahvistaisi pohjoismaista liikunta- ja urheiluyhteistyötä ja hyödyttäisi siten sekä pelaajia että yleisöä.
Lisää yhteistyötä ja kansainvälistä profilointia
Kuusi kansallista jalkapalloliittoa on linjannut, että mahdollinen yhteishakemus tulisi perustaa yhteispohjoismaisiin arvoihin ja että lopputurnauksen oheistapahtumia tulisi järjestää kaikissa kuudessa maassa. Lausunnossa mainitaan lisäksi pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen ja Pohjoismaiden profiloinnin edistäminen.
