Pohjoismainen huippukokous: vahvaa yhteenkuuluvuutta on vaalittava
Färsaarten lakikäräjien ja Pohjoismaiden neuvoston jäsen Johan Dahl esittää kysymystä Ruotsin pääministerille Ulf Kristerssonille.
Huippukokouksen tämänvuotinen teema Pohjoismainen hyöty ja yhteenkuuluvuus levottomina aikoina määritteli sävyn, kun Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat pohjoismaisen yhteistyövuoden suurimpaan politiikkafoorumiin Ruotsin valtiopäiville.
Pohjoismaiden neuvoston istunnossa pidetty huippukokous osoitti jälleen kerran, miten pohjoismaiset parlamentaarikot voivat käydä avointa vuoropuhelua pääministerien kanssa ja keskustella yhteisistä haasteista yli maa- ja puoluerajojen. Tämä on selkeä osoitus pohjoismaisen demokratian vahvuudesta.
– Huippukokous on kiistatta pohjoismaisen poliittisen ja parlamentaarisen keskustelun tärkein foorumi, jota on vaalittava ja jonka profiilia on entisestään vahvistettava, sanoo Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Ville Väyrynen.
Kyseessä on ainutlaatuinen foorumi, jota on vaalittava ja jonka profiilia on entisestään vahvistettava.
Moniääninen yhteisö
Pohjoismaiden pääministerit korostivat vahvan pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden arvoa, yhteiskuntiemme puolustamisen tärkeyttä sekä alueen kriisinkestävyyden vahvistamista. Yhteistyö on tiivistä ja laajaa, mutta sitä on myös syytä vaalia.
– Maamme ovat rakentaneet maailman parhaimpiin kuuluvia yhteiskuntia. Emme todellakaan ole virheettömiä, mutta ponnistelemme päivittäin tehdäksemme enemmän oikein kuin väärin. Tiedämme silti myös, että vahvuuksiamme ei voi pitää selviönä, vaan hyvää pitää vaalia ja puolustaa, sanoi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson puheessaan.
Färsaarten maakuntahallituksen puheenjohtaja Aksel V. Johannesen korosti omassa puheessaan, että kyse ei ole vain yhteistyöstä vaan myös nähdyksi tulemisesta. Hän mainitsi Pohjoismaiden neuvoston palkinnot, joista kaksi meni tänä vuonna Färsaarille.
– Kun pieni kieli tulee kuulluksi, koko Pohjola rikastuu. Pohjola on moniääninen maisema, Johannesen muistutti.
Maamme ovat rakentaneet maailman parhaimpiin kuuluvia yhteiskuntia. Emme todellakaan ole virheettömiä, mutta ponnistelemme päivittäin tehdäksemme enemmän oikein kuin väärin.
Turvallisuus vahvasti esillä
Huippukokousta hallitsivat aikamme turvallisuuspoliittinen kehitys ja Pohjoismaiden yhteinen tuki Ukrainalle, mutta myös useiden Pohjoismaiden sisäpoliittinen tilanne.
Parlamentaarikot korostivat konkreettisten tulosten merkitystä kansalaisille ja ottivat puheeksi yhteiset haasteet, kuten nuorisorikollisuuden, rajat ylittävän rikollisuuden, leikkauspolitiikan, ilmastokriisin ja yhteiskuntiemme kasvavan haavoittuvuuden.
– Turvallisuus on meille pohjoismaalaisille suuri huolenaihe, joten tämä on erinomainen tilaisuus päivittää Helsingin sopimusta. Vaikka ministerineuvostolla ei ole vielä mandaattia asiassa, kyse on Pohjoismaiden tulevaisuuden kannalta keskeisestä kysymyksestä – siitä, miten voimme elää turvassa nykyisessä toimintaympäristössä, Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Ville Väyrynen totesi.
Turvallisuus on meille pohjoismaalaisille suuri huolenaihe. Kysymys kuuluu, miten voimme elää turvassa nykyisessä toimintaympäristössä.
”Pohjolassa on kahdeksan maata”
Pohjoismaiden ääni on voimakkaampi kuin pitkään aikaan, mutta keskustelussa käsiteltiin myös Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin asemaa pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismaiden neuvoston entinen presidentti Bryndís Haraldsdóttir ja muut edustajat kysyivät Tanskan pääministeriltä Mette Frederikseniltä, miten Helsingin sopimuksen päivittäminen etenee ja mitä mieltä pääministeri on siitä, että Grönlannin hallituksen päämies ei osallistunut huippukokoukseen.
– Itse näen asian niin, että Pohjolassa on kahdeksan maata. Tanskan hallitus tukee Grönlannin ja Färsaarten toivetta osallistua pohjoismaiseen yhteistyöhön tasavertaisesti muiden maiden kanssa, Mette Frederiksen sanoi.
Yksimielinen Pohjoismaiden neuvosto päätti vuoden 2024 istunnossaan Reykjavikissa suositella Pohjoismaiden hallituksille Helsingin sopimuksen päivittämistä siten, että Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti otetaan täysimääräisesti mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön samoin ehdoin kuin muutkin Pohjoismaat.
– Meidän kaikkien tavoitteena on yksimielisyys. Haluamme kaikki kahdeksan maata mukaan yhteistyöhön – se on hyvin tärkeää, Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Ville Väyrynen sanoo. Suomella on vuonna 2026 Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuus.
Helsingin sopimuksen uudistamistyöstä voi lukea lisää täältä:
