Taide ja kulttuuri kestävän kehityksen vauhdittajina

Me Pohjoismaiden kulttuuriministerit

katsomme, että taiteella ja kulttuurilla on kiistaton itseisarvo, minkä vuoksi niiden edellytyksiä tulee vahvistaa ja niiden tulee olla yhteiskunnissamme kaikkien saatavilla. Mielestämme kulttuuriyhteistyöllä voidaan myös merkittävästi tukea kestävää yhteiskuntakehitystä. Yhteistyö tarjoaa ratkaisuja nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvien elinolojen turvaamiseksi. Taide ja kulttuuri auttavat myös käsittelemään ilmastokriisin ja koronapandemian kaltaisia globaaleja haasteita.

Korostamme, että vihreä taide- ja kulttuurielämä on tärkeä sekä tämän päivän että tulevaisuuden kannalta. Pohjoismaiden kansalaisyhteiskunnat sekä etenkin lapset ja nuoret ovat kulttuurisektorin vihreän siirtymän aktiivisia aloitteentekijöitä ja toteuttajia.

Pohjoismaiden kulttuuriministerien tavoitteena on

• edistää elävää ja osallistavaa, kaikille avointa taide- ja kulttuurielämää, joka tukee laatua, luovuutta sekä taiteellista ja kulttuurista vapautta ja sananvapautta
• edistää uusia aloitteita, ideoita ja osaamista ympäristön kannalta kestävien taide-, kulttuuri- ja mediapoliittisten hankkeiden toteuttamiseksi.
• edistää luovien alojen käynnistämää myönteistä kehitystä vihreän tuotannon ja kulutuksen vahvistamiseksi
• edistää kulttuuriperinnön kestävää käyttöä ja vaalimista kansainvälisten sopimusten mukaisesti
• hyödyntää digitalisaatiota, koulutusta ja kieliyhteistyötä Pohjoismaiden taide- ja kulttuurialan yhteyksien tiivistämiseksi entisestään sekä kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi
• edistää kansainvälisen ympäristö- ja ilmastoyhteistyön myönteistä kehitystä muun muassa tuomalla esiin kestäviä pohjoismaisia ratkaisuja, käymällä aktiivista vuoropuhelua ja vaihtamalla tietoa ja kokemuksia muiden maiden kanssa sekä järjestämällä Nordic Bridges -kulttuuripanostuksen Kanadassa vuonna 2022.

Painotamme, että kaikilla pohjoismaisilla kulttuurilaitoksilla (Reykjavikin Pohjolan-talo, Färsaarten Pohjolan-talo, Grönlannin Pohjola-instituutti, Ahvenanmaan Pohjola-instituutti ja Pohjoismainen kulttuuripiste) on kulttuuripoliittisesti tärkeä strateginen toimeksianto. Niiden tehtäviin kuuluu myös kartuttaa osaamista ja ymmärrystä taiteen ja kulttuurin asemasta kestävän kehityksen vauhdittajina. Työssä muun muassa tarjotaan ja välitetään hyviä esimerkkejä ja kannustetaan vihreään kulttuurin tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen.

Otamme huomioon alkuperäiskansojen kyvyn ratkaista kestävään kehitykseen liittyviä haasteita sukupolvelta toiselle periytyneen erityisosaamisen avulla.

Tuemme Pohjoismaiden ministerineuvoston visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä, ja toteutamme vuosiksi 2021–2024 hyväksymämme kulttuuripoliittisen yhteistyöohjelman. Ohjelman keskiössä on kulttuuri yhteiskuntiemme kestävän kehityksen läpileikkaavana, vapaana ja kantavana voimana erityisesti pyrkiessämme kohti vihreää, kilpailukykyistä ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa. Pidämme tärkeänä sitä, että Visio 2030 tarjoaa taide- ja kulttuurialalle hyvät mahdollisuudet monialaiseen yhteistyöhön.

Osallistumme aktiivisesti kestävän kehityksen edistämiseksi tehtävään työhön erilaisissa kansainvälisissä yhteyksissä. Suhtaudumme toiveikkaasti muun muassa UNESCOn Méxicossa järjestämää kulttuuripolitiikan ja kestävän kehityksen maailmankonferenssia (Mondiacult 2022).

Lilja Alfreðsdóttir

opetus-, tiede- ja kulttuuriministeri

Ane Halsboe-Jørgensen

kulttuuri- ja kirkkoministeri

Annika Hambrudd

opetus- ja kulttuuriministeri

Antti Kurvinen

tiede- ja kulttuuriministeri

Amanda Lind

kulttuuri- ja demokratiaministeri

Peter P. Olsen

opetus-, kulttuuri-, urheilu- ja kirkkoministeri

Jenis av Rana

ulko- ja kulttuuriministeri

Anette Trettebergstuen

kulttuuri- ja tasa-arvoministeri