Kuolemantapaus, perintö ja testamentti Ruotsissa

Läheisen kuolemaan liittyy paljon hoidettavia asioita ja lainopillisia näkökohtia. Omaisten on siksi tärkeää perehtyä lainsäädäntöön ja selvittää, mihin kaikkeen on hyvä varautua ja miten tilanteessa tulee menetellä.

Tällä sivulla annetaan tietoa sekä sinulle, joka haluat turvata perheesi toimeentulon poismenosi jälkeen, että sinulle, joka suunnittelet omaisesi viimeistä matkaa.

Ruotsin lainsäädäntö ja omaisten neuvonta kuolemantapauksessa

Kuolemantapaukseen, perintöön ja testamenttiin liittyvän lainsäädännön tarkoituksena on omaisten edun turvaaminen ja vainajan toiveiden kunnioittaminen.

Läheisen menettäminen on raskasta, mutta omaisten on helpompi hoitaa kuolemaan liittyviä käytännön järjestelyjä, jos otatte jo etukäteen selvää kuolemantapaukseen, perintöön ja testamenttiin liittyvistä säännöistä. Kun esität tahtosi ja toiveesi lainsäädäntöä kunnioittaen, helpotat läheistesi taakkaa surun keskellä ja varmistat viimeisen tahtosi toteutumisen.

Miten kuolemantapauksessa toimitaan Ruotsissa?

On tärkeää tietää, miten kuolemasta ilmoitetaan, mikä on lääkärin, poliisin ja veroviranomaisen rooli ja mitä sinun on hyvä ottaa huomioon, kun omaisesi kuolee Ruotsissa.

Kuolemantapaukseen liittyvät menettelyt ja muodollisuudet Ruotsissa

Kun omaisesi kuolee, sinun on tärkeää hoitaa tietyt asiat oikeassa järjestyksessä.

1. Kuolintodistus: Jos kuolema tapahtuu muualla kuin sairaalassa, ilmoita siitä lääkärille. Lääkäri toteaa henkilön kuolleeksi ja kirjoittaa kuolintodistuksen (dödsbevis). Kuolintodistus on edellytys juridisten ja hallinnollisten prosessien aloittamiselle.
2. Kuolemasta ilmoittaminen ja kuoleman rekisteröinti: Kuoleman todennut lääkäri ilmoittaa kuolemasta Ruotsin verovirastoon ja toisinaan myös poliisille. Veroviranomainen rekisteröi kuolemantapauksen, minkä jälkeen voit tilata kuolemantapaustodistuksen ja sukuselvityksen (dödsfallsintyg med släktutredning).
3. Hautaus vai tuhkaus: Omaisten tulee päättää, haudataanko vai tuhkataanko vainaja. Valinta vaikuttaa hautajaisseremoniaan ja sitä seuraaviin vaiheisiin. Ruotsin hautaustoimilain mukaan arkkuhautaus tai tuhkaus tulee toimittaa kuukauden sisällä kuolemasta. Uurnan lasku on tehtävä vuoden sisällä tuhkauksesta.
4. Hautajaiset: Perhe ja ystävät kokoontuvat joko kirkollisiin hautajaisiin tai siviilihautajaisiin muistelemaan vainajaa.

On tärkeää olla perillä hautausprosessista, hautaustavoista ja omaisten mahdollisuuksista hautausavustukseen.

Miten tulee toimia?

1. Ota yhteyttä hautaustoimistoon: Valitse hautaustoimisto (begravningsbyrå), joka voi auttaa hautajaisten järjestämisessä. Hautaustoimisto hoitaa muodollisuudet, vastaa suunnittelusta ja koordinoi asioita kirkon tai kappelin suuntaan.
2. Ota yhteyttä kirkkoon: Jos haluat kirkolliset hautajaiset, ota yhteyttä haluamaasi kirkkoon. Kirkko opastaa hautajaisten suunnittelussa.
3. Hautauslupa ja muut asiakirjat: Huolehdi siitä, että sinulla on kaikki tarvittavat asiakirjat, mukaan lukien kuolintodistus ja mahdollinen testamentti. Hautaustoimisto auttaa hautausluvan ja muiden tarvittavien lupien hankkimisessa.

Arkkuhautaus tai tuhkaus tulee Ruotsissa suorittaa kuukauden sisällä kuolemasta. Hautajaisten järjestämisestä vastaavat yleensä omaiset tai edunvalvoja. Jos vainaja on ilmaissut hautajaisiin liittyviä toiveita, ne on tärkeää ottaa huomioon hautajaisten suunnittelussa. Omaisten on selvitettävä esimerkiksi, oliko vainaja toivonut arkkuhautausta, uurnan hautausta vai tuhkan sirottelua muistolehtoon tai muualle.

Ruotsissa hautaustoimesta vastaavat pääasiassa Ruotsin kirkon seurakunnat ja pastoraatit. Poikkeuksen muodostavat Tukholman ja Tranåsin kaupungit, joissa kunta vastaa hautausmaiden ylläpidosta. Kaikilta Ruotsin väestörekisteriin kuuluvilta peritään vuosittain hautausmaksu (begravningsavgift). Hautausmaksun tuotolla katetaan muun muassa hautausmaiden ylläpidosta, hautaamisesta ja tuhkauksesta aiheutuvia kuluja, mutta sitä ei kohdenneta yksittäisten henkilöiden hautajaisjärjestelyihin.

Jos vainaja oli Ruotsin kirkon jäsen, siunaustilaisuus sisältyy kirkollisveroon. Jos vainaja ei ollut Ruotsin kirkon jäsen, muistohetki voidaan järjestää kirkossa maksua vastaan, mikäli vainaja oli sitä toivonut.

Jos vainaja on toivonut siviilihautajaisia, hautaustoimisto voi auttaa järjestämään vainajan muistoa kunnioittavan kauniin tilaisuuden, johon ei sisälly uskonnollisia elementtejä. Siviilihautajaiset ovat Ruotsissa suosittuja. Ne tarjoavat omannäköisen tavan hyvästellä vainaja ilman kirkollista siunausta.

Kuka maksaa hautajaiset Ruotsissa?

Hautajaiskulut maksetaan ensisijaisesti vainajan varoista tai vakuutuksesta, mikäli vainajalta on jäänyt omaisuutta. Muistathan siis säästää kaikki hautajaisiin liittyvät laskut ja kuitit.

Mikäli vainaja on ollut varaton, sosiaaliviranomaiset voivat tietyissä tapauksissa myöntää tukea hautauskuluihin. Tuki voidaan myöntää hautajaisjärjestelyistä vastaaville omaisille tai muille henkilöille.

Hautausavustusta haetaan kunnan sosiaalitoimesta. Kunta voi myöntää tukea kuolinilmoituksen julkaisemiseen ja vaatimattomien mutta silti arvokkaiden hautajaisten järjestämiseen.

Kuolinpesän varat kuolinpäivänä sekä mahdolliset tulot kuolinpäivän jälkeen ratkaisevat, voidaanko avustusta antaa ja miten paljon. Hautausavustuksen suuruus vaihtelee Ruotsissa kunnittain.

Hautausavustusta ei myönnetä mahdollisiin muihin kuluihin, joita kuolinpesä maksaa kuolinpäivän jälkeen. Kuolinpesän hoitajan on siksi syytä huolehtia seuraavista asioista:

• Selvitä, riittävätkö kuolinpesän varat hautajaismenojen kattamiseen.
• Maksa laskut vasta oltuasi yhteydessä kunnan sosiaalitoimeen.
• Ota yhteyttä sosiaalitoimeen ennen hautauksen tilaamista.
• Ota yhteyttä pankkiin tai laskuttavaan tahoon ja irtisano mahdolliset suoraveloitussopimukset.
• Irtisano toistuvat tilisiirrot.

Kuolinpesä syntyy henkilön kuollessa, ja se muodostuu vainajan kaikista varoista ja veloista. Jos velat ovat suuremmat kuin varat, velkaa ei voida maksaa takaisin kokonaisuudessaan. Velat eivät periydy perillisille. Velka, jota ei pystytä maksamaan kuolinpesän varoista, jää velkojien vahingoksi.

Jos tarvitset apua kuolinpesän hoitamiseen tai sinulla on kysyttävää perunkirjoituksesta, perinnönjaosta ja muusta, sinun kannattaa ottaa yhteyttä perintöasioihin erikoistuneeseen asianajajaan.

Mikä on kuolinpesä ja mitä tehtäviä sillä on?

Kuolinpesä syntyy henkilön kuollessa, ja se muodostuu vainajan kaikista varoista, veloista ja sopimuksista. Kuolinpesään sisältyvät siis vainajan varat ja omaisuus, kuten talo, korut ja auto.

Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun perinnönjako on toimitettu ja omaisuus on jaettu perillisten kesken.

Omaisten tulee päättää, toimittavatko he perunkirjoituksen itse vai palkkaavatko he siihen ammattilaisen. Heidän tulee myös selvittää, halusiko vainaja antaa perunkirjoituksen jonkun tietyn henkilön tehtäväksi.

Kuolinpesän tehtävät:

• kuolemasta ilmoittaminen
• hautajaisten suunnitteleminen; arkkuhautaus tai tuhkaus täytyy toimittaa kuukauden kuluessa kuolemasta
• perukirjan toimittaminen Ruotsin verovirastoon neljän kuukauden kuluessa kuolemasta
• perinnönjaon toimittaminen
• pankkitilien lakkauttaminen ja sopimusten irtisanominen
• ajantasaisten yhteystietojen toimittaminen verovirastoon
• kuolinpesän veroilmoituksen jättäminen 1.5. mennessä.

Mikä on perunkirjoitus?

Henkilön kuoltua toimitetaan perunkirjoitus ja laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, josta käy ilmi kuolinpesän arvo sen jälkeen, kun kaikki velat on maksettu ja omaisuus on myyty tai jaettu perillisten kesken.

Kuolinpesän hoidosta ja perinnönjaosta vastaavat yleensä omaiset, mutta perilliset voivat antaa sen myös hautaustoimiston tai lakimiehen tehtäväksi. Pesänselvittäjä (boutredningsman) huolehtii perukirjan (bouppteckning) laatimisesta.

Perunkirjoituksen jälkeen

• toimitetaan omaisuuden ositus, jos vainaja oli avoliitossa eikä avioliitossa
• laaditaan perinnönjakokirja, jos vainajalla on useita perillisiä
• toimitetaan perukirja verovirastoon neljän kuukauden kuluessa kuolemasta
• tilataan kuolemantapaustodistus ja sukuselvitys (dödsfallsintyg med släktutredning) joko verovirastosta tai hautaustoimiston välityksellä.

Ruotsin veroviraston verkkosivuilta voit ladata perunkirjoitusta koskevan esitteen ja perukirjalomakkeen.

Perinnöstä säädetään Ruotsissa lähinnä perintökaaressa. Jos vainaja on tehnyt testamentin, se on toimitettava käräjäoikeuteen. Jos testamenttia ei ole, varat ja omaisuus jaetaan perintökaaren mukaan. Henkilön kuollessa omaisuus jaetaan yleensä seuraavasti:

1. Perunkirjoituksesta ja kuolinpesän jakamisesta aiheutuvat kustannukset: Ennen perinnön jakamista on maksettava perunkirjoituksesta ja kuolinpesän jakamisesta aiheutuvat kustannukset.
2. Perimysjärjestys: Perintökaari jakaa perilliset tiettyihin perillisryhmiin. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vainajan lapset ja lapsenlapset. Mikäli vainajalla ei ole ensimmäiseen ryhmään kuuluvia perillisiä, perintö menee toiseen ryhmään kuuluville perillisille eli vainajan vanhemmille ja sisaruksille, ja vasta tämän jälkeen kolmanteen ryhmään kuuluville perillisille.
3. Perintöoikeus ja testamentti: Jos vainaja ei ole tehnyt testamenttia, perintö jaetaan perintökaaren mukaan. Mutta jos vainaja on tehnyt testamentin, sitä on noudatettava. Testamentti on laadittava kirjallisesti ja se on päivättävä ja allekirjoitettava kahden todistajan läsnä ollessa.

Jos omaiset ja testamentin saajat eivät kykene sopimaan asioista keskenään, käräjäoikeus voi määrätä pesänselvittäjän tai pesänjakajan.

Ruotsin perintösäännökset

Perintöä koskevat säännökset on kirjattu perintölakiin eli perintökaareen (Ärvdabalken). Silloin, kun perittävä ei ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, perinnönjaossa noudatetaan lakimääräistä perimysjärjestystä.

Lakimääräiseen perimysjärjestykseen voi tutustua Ruotsin tuomioistuinten ja Ruotsin veroviraston verkkosivuilla.

Kun naimisissa oleva henkilö kuolee, leski on perimysjärjestyksessä pariskunnan yhteisten lasten edellä. Yhteiset lapset saavat perinnön vasta toisenkin vanhemman kuoltua. Yhteiset lapset ovat siis ensin kuolleen vanhemman jälkiperillisiä, ja heillä on oikeus jälkiperintöön.

Jos perittävä ei ollut naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä hänellä ollut kumppania, perittävän lähiomaisilla on oikeus perintöön. Perilliset jaetaan tiettyihin perillisryhmiin.

Jos ulkomailla asuva Ruotsin kansalainen ei ole määrännyt testamentissaan, että hänen perintöönsä sovelletaan Ruotsin perintökaarta, hänen perintöönsä sovelletaan asuinmaan lakia.

Perintövero Ruotsissa

Ruotsissa ei ole perintöveroa.

Perinnönjättäjän asuinmaan viranomaiset käsittelevät kuolinpesään liittyviä asioita.

Ruotsin käräjäoikeus käsittelee kuolinpesään liittyviä asioita siis vain silloin, jos perinnönjättäjä asui vakinaisesti Ruotsissa eli hänellä oli kotikunta Ruotsissa.

Pohjoismaiset perintösäännökset

Pesän- ja perinnönjakoa koskevat säännökset vaihtelevat maittain. Pohjoismaissa on pitkälti yhteneväinen perintölainsäädäntö, mutta maiden välillä on myös eroja.

Pesän- ja perinnönjakoa koskevat säännökset on kirjattu Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan väliseen perintöä, testamenttia ja pesänselvitystä koskevaan sopimukseen. Swedenabroad-sivusto tarjoaa helppolukuista tietoa perinnöstä kansainvälisissä tilanteissa.

Voit myös ottaa yhteyttä Ruotsin verovirastoon ja kysyä neuvoja kansainvälisiin tilanteisiin.

Apua ulkomailla vireillä olevaan perintöasiaan voit saada myös paikalliselta asianajajalta.

EU:n perintöasetus

Valtioiden välisistä rajoista on tullut häilyvämpiä, ja myös perintöasioihin liittyy yhä useammin kansainvälisiä näkökohtia. EU:n perintöasetuksen tarkoituksena on estää kaksinkertainen verotus ja yksinkertaistaa sellaisten perintöasioiden hoitamista, joilla on yhtymäkohtia useampaan jäsenmaahan. EU:n perintöasetus sisältää säännökset siitä, minkä maan lakia kansainväliseen perintöasiaan sovelletaan ja minkä jäsenmaan tuomioistuin on toimivaltainen perintöasiassa.

EU-lainsäädännön mukaan koko perintöön sovelletaan sen jäsenmaan lakia, jossa perittävällä oli kuollessaan asuinpaikka. Jos omaisellasi oli kuollessaan asuinpaikka Ruotsissa, hänen perintöönsä sovelletaan EU:n perintöasetuksen nojalla Ruotsin lakia.

Tarkempia tietoja on kirjattu lakiin perinnöstä kansainvälisissä tilanteissa, Lag (2015:417) om arv i internationella situationer.

Eurooppalainen perintötodistus

Eurooppalaisen perintötodistuksen avulla perilliset voivat todistaa oikeutensa perintöön. Eurooppalainen perintötodistus on voimassa kaikissa muissa EU-maissa paitsi Tanskassa ja Irlannissa.

Perintötodistuksen avulla perillisten, pesänhoitajien ja muiden asianosaisten on helpompi hoitaa perintöön liittyviä asioita. Todistuksen hankkiminen voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, jos perillisten täytyy nostaa rahaa toisessa maassa olevalta tililtä. Perintötodistuksen lisäksi ei tarvitse esittää perukirjaa tai muuta vastaavia asiakirjoja.

Lue lisää eurooppalaisesta perintötodistuksesta Ruotsin veroviraston verkkosivuilta.

Testamentin tekeminen on tärkeää, jos muutat pysyvästi ulkomaille. Testamentilla voit määrätä, että perintöösi sovelletaan Ruotsin lakia.

Jos sinulla on kaksoiskansalaisuus, voit valita, kumman maan lainsäädäntöä perintöön sovelletaan. Voit kuitenkin valita vain sellaisen maan lainsäädännön, jonka kansalaisuus sinulla on.

Testamentin tulee täyttää tietyt muotovaatimukset. Testamentti on tehtävä kirjallisesti, ja testamentin tekijän on allekirjoitettava se kahden todistajan läsnä ollessa. Todistajien tulee todistaa testamentti oikeaksi nimikirjoituksillaan, ja heidän tulee tietää, että kyseinen asiakirja on testamentti. Pyri laatimaan testamentti mahdollisimman yksityiskohtaisesti etenkin silloin, kun kyse on ulkomailla sijaitsevasta omaisuudesta ja varallisuudesta.

Jos perinnönjättäjä on tehnyt testamentin, perintö jaetaan testamentin eikä lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti. Rintaperilliset (lapset, lapsenlapset jne.) ovat kuitenkin aina oikeutettuja lakiosaan testamentista huolimatta.

Testamentin avulla voit määrätä, miten omaisuutesi jaetaan kuolemasi jälkeen. Jos laadit testamentin Ruotsissa, sinun on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat:

1. Testamentti ja perintökaari: Testamentilla voit poiketa perintökaaren mukaisesta perimysjärjestyksestä ja jättää omaisuutta henkilöille, joilla ei muuten olisi oikeutta perintöön. Testamenttiin voi kirjata myös esimerkiksi hautajaisia tai alaikäisten lasten huoltajuutta koskevia toiveita.
2. Lainvoimaisuus: Testamentti on laadittava kirjallisesti ja se on allekirjoitettava kahden todistajan läsnä ollessa. Todistajien on todistettava testamentti oikeaksi nimikirjoituksillaan. Mikäli testamentista on useampia versioita, päiväys ratkaisee, mikä asiakirjoista on voimassa.
3. Muutokset: Voit muuttaa testamenttiasi koska tahansa. Testamentin päivittäminen on tärkeää toiveidesi tai elämäntilanteesi muuttuessa.
4. Rekisteröinti: Testamenttia ei voi rekisteröidä Ruotsissa virallisesti verovirastossa tai muussa valtiollisessa virastossa. Säilytä alkuperäinen testamentti varmassa tallessa.

Kaksoiskansalaisuus

EU:n perintöasetus on yksinkertaistanut perillisten ja testamentin saajien näkökulmasta sellaisten perintöasioiden hoitamista, joilla on yhtymäkohtia useampaan jäsenmaahan. Jos henkilö on kahden maan kansalainen, hän voi perintöasetuksen nojalla valita, kumman maan lakia hänen perintöönsä sovelletaan. Asiasta voidaan määrätä testamentissa riippumatta siitä, missä maassa testamentti on laadittu.

Mikäli EU-/Eta-maan kansalainen ei ole määrännyt asiasta testamentilla, hänen perintöönsä sovelletaan sen maan lakia, jossa hän asui kuollessaan tai johon hänellä oli tiiviimmät kytkökset.

Jos toisessa Pohjoismaassa asuva Ruotsin kansalainen haluaa, että hänen perintönsä jaetaan Ruotsin perintökaaren mukaan, hänen on siis tehtävä testamentti ja määrättävä siinä, että perintöön sovelletaan Ruotsin lakia.

Lisätietoa testamentista saa Ruotsin tuomioistuinten verkkosivuilta.

Kun Ruotsin kansalainen tai Ruotsissa kirjoilla oleva ulkomaan kansalainen kuolee toisessa Pohjoismaassa, Ruotsin kyseisen maan suurlähetystö tai konsulaatti ilmoittaa kuolemasta Ruotsin verovirastoon. Jos ulkomaanedustusto ei tee ilmoitusta, omaisten on ilmoitettava kuolemasta Ruotsin verovirastoon ja Ruotsin eläkevirastoon, mikäli vainaja sai eläessään eläkettä Ruotsista.

Ulkomaanedustusto voi auttaa ja tukea omaisia eri tavoin. Se voi esimerkiksi olla yhteydessä paikallisiin viranomaisiin ja neuvoa kuolemasta ilmoittamisessa ja kuolemantapauksen dokumentoinnissa.

Jos Ruotsin kansalainen kuolee ulkomailla, ulkomaanedustusto voi

• hankkia tiedon kuolemantapauksesta paikallisilta viranomaisilta
• neuvoa, mitä asiakirjoja vainajan kotiuttamista varten tarvitaan
• neuvoa paikallisissa hautausjärjestelyissä
• ilmoittaa kuolemasta Ruotsin verovirastoon.

Jos vainajalla on vakuutus, vakuutusyhtiö auttaa yleensä kuolemantapaukseen liittyvissä käytännön asioissa. Vakuutuksesta voidaan esimerkiksi kattaa vainajan kuljetus kotimaahan.

Jos vainajalla ei ole vakuutusta, ulkomaanedustusto voi neuvoa vainajan kotiutukseen tai paikallisiin hautausjärjestelyihin liittyvissä asioissa. Jos vainajalla ei ole vakuutusta, omaiset vastaavat kotiutus- tai hautauskustannuksista. Ulkomaanedustusto ei myönnä lainaa kyseiseen tarkoitukseen.

Ruumiin tai uurnan kuljettaminen ulkomailta Ruotsiin tai Ruotsista ulkomaille

Jos kuolema tapahtuu ulkomailla, kuolintodistuksen kirjoittaa paikallinen viranomainen. Omaisten on tämän jälkeen otettava yhteyttä suurlähetystöön tai konsulaattiin. Suurlähetystö tai konsulaatti voi opastaa ja avustaa arkun tai uurnan mahdolliseen kotiinkuljetukseen liittyvissä asioissa.

Jos vainajaa ei tuhkata ennen kuljetusta, lähtövaltion viranomaisen on annettava ruumiinkuljetuslupa. Ruumiinkuljetusluvan avulla varmistetaan, että kuljetus täyttää kaikki terveydelliset ja hallinnolliset vaatimukset.

Jos ruumis kuljetetaan Ruotsista ulkomaille, ruumiinkuljetusluvan (passersedel för lik) myöntää Ruotsin verovirasto. Jos ruumis kuljetetaan ulkomailta Ruotsiin, ruumiinkuljetusluvan myöntää lähtövaltion toimivaltainen viranomainen. Arkun on oltava tukeva, läpäisemätön ja vaatimusten mukainen.

Arkkukotiutus voi tulla hyvin kalliiksi, minkä vuoksi monet päätyvät tuhkaamaan vainajan ulkomailla ja kuljettamaan tuhkauurnan kotimaahan haudattavaksi.

Ruumiinkuljetuslupaa ei tarvita tuhkauurnan kuljettamiseen Ruotsista ulkomaille tai ulkomailta Ruotsiin eikä ruumiin kuljettamiseen paikkakunnalta toiselle Ruotsissa. Tuhkauurnan tuonnista Ruotsiin on kuitenkin ilmoitettava Ruotsin verovirastoon, ja tuhkauurnan vientiin Ruotsista ulkomaille tarvitaan Ruotsin veroviraston lupa (passersedel).

Lisätietoja ruumiin ja tuhkauurnan kuljetuksesta Ruotsiin tai Ruotsista ulkomaille saat Ruotsin veroviraston verkkosivuilta.

Ruotsin viranomaiset ovat laatineet oppaan läheisensä menettäneelle. Oppaasta selviää, mistä saat apua surutyöhön ja taloudellista tukea kuolemantapauksen sattuessa.

Opas on suunniteltu surevien omaisten avuksi ja tueksi kuolemaan liittyvissä käytännön asioissa.

Perhe-eläke ja muut omaisille maksettavat etuudet

Voit tietyissä tilanteissa olla oikeutettu taloudelliseen tukeen avo- tai aviopuolison kuoltua. Sinun on tärkeää selvittää, oletko oikeutettu

• Ruotsin eläkevirastosta maksettavaan perhe-eläkkeeseen
• työnantajan ryhmähenkivakuutuksesta maksettavaan korvaukseen
• vakuutuksista maksettaviin korvauksiin
• Ruotsin vakuutuskassan maksamaan asumistukeen. Sinun on itse haettava asumistukea.
• Ruotsin eläkevirastosta maksettavaan eläkkeensaajan asumistukeen. Sinun on itse haettava asumistukea.

Ota yhteyttä suurlähetystöön, vainajan kotikuntaan tai seuraaviin viranomaisiin ja kysy lisätietoja: