Ruotsin kansalaisuus

Jos sinulle myönnetään Ruotsin kansalaisuus, saat samat oikeudet kuin muillakin Ruotsin kansalaisilla.

Valtio voi antaa oman maan kansalaisille tiettyjä erikoisoikeuksia ja kohdella muiden maiden kansalaisia jossain määrin eriarvoisesti ilman, että se katsotaan syrjinnäksi. Esimerkiksi parlamenttivaaleissa äänioikeutettuja ovat vain oman maan kansalaiset.

Viime vuosien poikkeustilanteissa valtiot ovat myös sulkeneet rajojaan ja sallineet maahantulon vain oman maan kansalaisille.

Ruotsin kansalaisuuden voi saada eri tavoin, kuten ilmoituksesta, hakemuksesta tai syntymän tai adoption perusteella. Kansalaisuus voidaan myös palauttaa entiselle Ruotsin kansalaiselle.

Jäljempää voit lukea kansalaisuuden saamisen edellytyksistä ja siitä, miten kansalaisuuden hakijan tulee kulloinkin menetellä.

Ruotsin kansalaisuus syntymän perusteella

Vastasyntyneen kansalaisuus määräytyy Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa vanhempien kansalaisuuden perusteella.

Jos lapsen toinen vanhempi on Ruotsin kansalainen ja lapsi on syntynyt 1.4.2015 tai myöhemmin, lapsi saa automaattisesti Ruotsin kansalaisuuden riippumatta siitä, onko hän syntynyt Ruotsissa vai ulkomailla.

Jos lapsi on syntynyt ennen 1.4.2015 muualla kuin Ruotsissa ja lapsen isä on Ruotsin kansalainen ja äiti jonkin muun maan kansalainen eivätkä lapsen vanhemmat ole avioliitossa keskenään, lapsi ei saa automaattisesti Ruotsin kansalaisuutta. Lapsen isän tulee jättää kansalaisilmoitus lapsestaan, jos lapselle halutaan Ruotsin kansalaisuus.

Lapsi voi saada kansalaisuuden myös laillistamalla. Jos lapsen vanhemmat menevät naimisiin, heidän avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsestaan tulee Ruotsin kansalainen, mikäli lapsi on alle 18-vuotias ja naimaton.

Jos olet Ruotsin kansalainen ja adoptoit alle 12-vuotiaan lapsen, lapsi saa adoptiossa automaattisesti Ruotsin kansalaisuuden, jos adoptiopäätös on tehty Ruotsissa tai toisessa Pohjoismaassa, jos Ruotsin perheoikeusviranomainen (Myndigheten för familjerätt och föräldraskapsstöd) on hyväksynyt ulkomaisen adoptiopäätöksen tai jos adoptio on laillinen Ruotsin lainsäädännön nojalla.

Jos adoptoitava lapsi on täyttänyt 12 vuotta, hän voi saada Ruotsin kansalaisuuden hakemuksesta.

Ulkomailla syntyneen lapsen rekisteröinti Ruotsissa

Jos olet Ruotsin kansalainen, asut vakinaisesti ulkomailla ja lapsesi syntyy asuinmaassasi, lastasi ei rekisteröidä syntymähetkellä Ruotsin väestötietojärjestelmään. Tällöin lapsi ei saa myöskään ruotsalaista henkilötunnusta.

Sen sijaan voit rekisteröidä ulkomailla syntyneen lapsesi etu- ja sukunimen lähettämällä lomakkeen SKV 7750 Ruotsin verovirastoon. Veroviraston verkkosivuilta löydät lomakkeen ja muuta hyödyllistä tietoa tuoreille vanhemmille.

Jos sinä tai lapsen toinen vanhempi olette toisen Pohjoismaan kansalaisia ja asutte Ruotsissa lapsen syntyessä, ota yhteyttä kyseisen maan Ruotsin-suurlähetystöön ja selvitä, miten voit rekisteröidä lapsellesi kyseisen maan kansalaisuuden.

Suurlähetystöstä saat ohjeet lapsesi kansalaisuuden rekisteröimiseen ja voit halutessasi hakea lapselle kyseisen maan passia.

Toimita suurlähetystöön lapsen syntymätodistus sekä oma vihkitodistuksesi tai todistus lapsen vanhemmuudesta, jos et ole naimisissa toisen vanhemman kanssa.

Toisen Pohjoismaan kansalainen voi saada Ruotsin kansalaisuuden joko ilmoituksesta (anmälan), hakemuksesta (ansökan) tai kansalaisuuden palauttamisen myötä.

Jos sinut on vapautettu Ruotsin kansalaisuudesta tai olet menettänyt Ruotsin kansalaisuuden, voit saada Ruotsin kansalaisuuden takaisin ilmoitusmenettelyllä. Jätä kansalaisuusilmoitus oman asuinkuntasi lääninhallitukseen.

Ruotsin maahanmuuttoviraston verkkosivuilta selviää, miten voit saada Ruotsin kansalaisuuden takaisin ja mitä lomakkeita hakemuksen liitteeksi tarvitaan.

Jos olet aiemmin ollut jonkin toisen Pohjoismaan kansalainen mutta olet menettänyt kansalaisuutesi saadessasi Ruotsin kansalaisuuden, voit tietyin edellytyksin hakea alkuperäisen kansalaisuuden palauttamista.

Jos olet jonkin muun kuin Pohjoismaan kansalainen, sinun tulee hakea Ruotsin kansalaisuutta maahanmuuttovirastosta (Migrationsverket).

Kaikki Pohjoismaat sallivat monikansalaisuuden. Ruotsi on sallinut monikansalaisuuden vuodesta 2001, Suomi ja Islanti vuodesta 2003, Tanska vuodesta 2015 ja Norja vuodesta 2020.

Monikansalaisuus tarkoittaa sitä, että voit olla samanaikaisesti usean eri Pohjoismaan kansalainen. Jos saat toisen Pohjoismaan kansalaisuuden, et menetä alkuperäistä kansalaisuuttasi.

Jos olet usean maan kansalainen, sinulla on oikeus saada kunkin kotimaasi passi.

Lisätietoja kansalaisuuden saamisen edellytyksistä, hinnoista ja passihakemuksista saat kyseisten maiden viranomaisten verkkosivuilta.

Kaikki Pohjoismaat sallivat myös sen, että lapsi saa syntyessään useamman maan kansalaisuuden. Pohjoismaiden säännösten mukaan lapsi voi kuitenkin menettää kansalaisuutensa automaattisesti, jos hän ei ole asunut kyseisessä maassa ennen kuin hän täyttää 22 vuotta.

Ruotsin kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Ruotsin kansalaisuuteen liittyy tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.

Ainoastaan Ruotsin kansalaiset voivat äänestää ja asettua ehdolle Ruotsin valtiopäivävaaleissa.

Ruotsin kansalaiset voidaan kutsua asepalvelukseen, he voivat saada Ruotsin passin ja heillä on oikeus konsuliapuun oleskellessaan ulkomailla.

Vain Ruotsin kansalaiset voivat yleensä edustaa Ruotsia urheilussa.

Lisäksi tietyiltä poliisin, puolustusvoimien ja julkisen sektorin viranhaltijoilta edellytetään Ruotsin kansalaisuutta.

Sen sijaan kansalaisuudella ei ole vaikutusta tai on vain vähäinen vaikutus useimpiin muihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, kuten sosiaaliturvaan, verotukseen ja oikeuteen saada perusopetusta. Nämä määräytyvät yleensä asuin- tai työskentelymaan perusteella.

Katso lisätietoja Ruotsin kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista maahanmuuttoviraston (Migrationsverket) verkkosivuilta.

Et menetä toisen Pohjoismaan kansalaisuutta, jos saat jonkin toisen maan kansalaisuuden. Sinun ei myöskään tarvitse anoa ”vanhan kotimaasi” viranomaisilta, että saisit pitää kyseisen maan kansalaisuuden.

Kahden maan kansalaista koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikkia muitakin kyseisten yksittäisten maiden kansalaisia. Jos olet monen maan kansalainen, sinun on itse otettava selvää, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sinulla on toisessa kotimaassasi.

Enemmän oikeuksia

Monikansalaisuuden etuja ovat muun muassa seuraavat: oikeus saapua useaan maahan, oikeus työskennellä tai opiskella useassa maassa, usean eri maan kansalaisuuden periytyminen omille lapsille, oikeus omistaa kiinteää omaisuutta tietyissä maissa ja oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi kahden tai useamman valtion vaaleissa.

Sinulla on ehdoton oikeus asua ja työskennellä niissä maissa, joiden kansalainen olet, ja sinulla on äänioikeus kyseisten maiden parlamenttivaaleissa (Tanskan kansalaisen on kuitenkin asuttava Tanskassa ollakseen äänioikeutettu). Sinut voidaan valita kansanedustajaksi ja voit toimia poliisin tai puolustusvoimien palveluksessa tai tulla valituksi muihin sellaisiin valtion virkoihin, joihin täytyy olla kyseisen valtion kansalaisuus.

Voit saada kaikkien niiden maiden passin, joiden kansalainen olet. Käytä yhden matkan aikana kuitenkin vain yhtä passia eli näytä maasta poistuessasi ja maahan palatessasi samaa passia.

Diplomaattinen suoja ja asepalvelus

Monikansalaisuuden haittana on muun muassa se, ettet voi saada toiselta maalta diplomaattista suojaa oleskellessasi toisessa kotimaassasi. Olet asevelvollinen useassa maassa, ja kotimaidesi perheoikeuslait voivat olla keskenään ristiriidassa.

Sinulla on periaatteessa oikeus saada konsuliapua ja viranomaisapua kaikista niistä maista, joiden kansalainen olet. Kun monikansalaisena oleskelet toisessa kotimaassasi, toisen maan mahdollisuudet antaa viranomaisapua ovat yleensä varsin rajalliset.

Pohjoismaan kansalainen on yleensä asevelvollinen siinä maassa, jonka kansalainen hän on. Jos olet kahden maan kansalainen, voit suorittaa asevelvollisuuden joko jommassakummassa tai kummassakin näistä maista.

Jos olet sellaisen maan kansalainen, jossa on yleinen asevelvollisuus, sinut voidaan velvoittaa suorittamaan asevelvollisuus kyseisessä maassa, vaikka asuisitkin toisessa maassa ja olisit kaksoiskansalainen. Sinut voidaan siis määrätä palvelukseen esimerkiksi silloin, jos olet käymässä toisessa kotimaassasi. 

Pohjoismaiden välisen sopimuksen 44/1968 mukaan henkilön, joka on kahden sopimusvaltion kansalainen, tulee kuitenkin suorittaa asevelvollisuus siinä valtiossa, jossa hänen vakinainen asuinpaikkansa on. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä on siis sopimus asevelvollisuuden ja kansalaisuuden välisestä suhteesta, ja tämän sopimuksen nojalla olet asevelvollinen ainoastaan asuinvaltiossasi.