Ruotsin kansalaisuus

Ruotsin kansalaisuus on lainsäädännöllinen side, joka määrittää yksilön aseman Ruotsin valtiossa. Kansalaisella on joukko oikeuksia, muun muassa äänioikeus ja Ruotsin oikeusjärjestelmän suoja. Kansalaisuudesta seuraa kuitenkin myös velvollisuuksia, kuten mahdollinen asevelvollisuus. 

Ruotsin kansalaisuuden voi saada syntymän tai adoption perusteella, hakemuksesta tai ilmoituksesta. Kansalaisuuden saaminen on monille tärkeä virstanpylväs, sillä se avaa uusia mahdollisuuksia ja mahdollistaa syvällisen osallistumisen Ruotsin yhteiskuntaan.

Ruotsin kansalaisuus syntymän perusteella

Ruotsin kansalaisen lapsi saa automaattisesti Ruotsin kansalaisuuden riippumatta siitä, syntyykö lapsi Ruotsissa vai ulkomailla. Jos toinen tai kumpikin vanhemmista on Ruotsin kansalainen, lapselle voidaan rekisteröidä Ruotsin kansalaisuus.

Jos lapsen toinen vanhempi on Ruotsin kansalainen ja lapsi on syntynyt 1.4.2015 tai myöhemmin, lapsi saa automaattisesti Ruotsin kansalaisuuden riippumatta siitä, missä valtiossa hän syntyy.

Jos lapsi on syntynyt ennen 1.4.2015 muualla kuin Ruotsissa ja lapsen isä on Ruotsin kansalainen ja äiti ulkomaan kansalainen eivätkä vanhemmat ole keskenään avioliitossa, lapsi ei saa automaattisesti Ruotsin kansalaisuutta. Lapsen isän on jätettävä kansalaisuusilmoitus varmistaakseen, että lapsi saa Ruotsin kansalaisuuden.

Lapsi voi saada kansalaisuuden myös laillistamalla. Jos lapsen vanhemmat solmivat keskenään avioliiton lapsen syntymän jälkeen, lapsesta tulee Ruotsin kansalainen, mikäli lapsi ei ole täyttänyt 18:aa vuotta eikä ole naimisissa.

Lapsen kansalaisuuden rekisteröinti

Kansalaisuuden rekisteröinti on tärkeä prosessi, jolla varmistetaan, että lapsi tunnustetaan virallisesti Ruotsin kansalaiseksi. Vanhempien vastuulla on lähettää viranomaisille kaikki tarvittavat asiakirjat ja huolehtia siitä, että kansalaisuus rekisteröidään oikein.

Ulkomailla syntyneen lapsen kansalaisuuden rekisteröinti Ruotsissa

Jos lapsen vanhemmat ovat Ruotsin kansalaisia ja asuvat vakinaisesti ulkomailla, vanhempien tulee ilmoittaa lapsen syntymästä Ruotsin väestötietojärjestelmään sen varmistamiseksi, että lapsi saa Ruotsin kansalaisuuden. 

Lapselle ei merkitä kotikuntaa Ruotsissa eikä hän saa myöskään ruotsalaista henkilötunnusta. Vanhempien on kuitenkin ilmoitettava lapsen etu- ja sukunimi Ruotsin väestötietojärjestelmään lomakkeella SKV 7750, joka lähetetään Ruotsin veroviranomaiselle. Veroviraston sivuilta löydät sekä lomakkeen että hyödyllistä tietoa tuoreille vanhemmille. 

Ota yhteyttä Ruotsin suurlähetystöön lapsen syntymämaassa ja kysy tarkempaa tietoa vaatimuksista ja menettelytavoista.

Toisen Pohjoismaan kansalaisuuden rekisteröinti Ruotsissa syntyneelle lapselle

Jos sinulla tai lapsen toisella vanhemmalla on toisen Pohjoismaan kansalaisuus ja asutte Ruotsissa, ota yhteyttä kyseisen Pohjoismaan Ruotsin-suurlähetystöön ja selvitä, miten voit rekisteröidä lapsen kansalaisuuden ja saada tälle passin. 

Jos lapsella on samanaikaisesti sekä Ruotsin että toisen maan kansalaisuus, hän on monikansalainen. Monikansalaisuudesta seuraa sekä oikeuksia että velvollisuuksia, joista vanhempien on syytä olla perillä. 

On tärkeää, että lapsen kansalaisuus rekisteröidään oikein sekä Ruotsissa että toisessa maassa. Kansalaisuuden rekisteröinti tapahtuu toimittamalla viranomaisille tarvittavat asiakirjat, kuten syntymätodistus, tieto vanhempien kansalaisuudesta sekä mahdolliset muut todistukset.

Jos olet Ruotsin kansalainen ja adoptoit alle 12-vuotiaan lapsen, lapsi saa adoptiossa automaattisesti Ruotsin kansalaisuuden, mikäli adoptiopäätös on tehty Ruotsissa tai toisessa Pohjoismaassa. Tämä pätee myös silloin, jos Ruotsin perheoikeusviranomainen (Myndigheten för familjerätt och föräldraskapsstöd) on hyväksynyt adoptiopäätöksen tai jos adoptio on laillinen Ruotsin lainsäädännön nojalla.

Jos adoptoitava lapsi on täyttänyt 12 vuotta, prosessi on hieman erilainen. Lapselle täytyy tällöin hakea Ruotsin kansalaisuutta. Adoption täytyy olla asianmukaisten viranomaisten hyväksymä, ja jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, lapseksiottaminen voidaan vahvistaa vain lapsen suostumuksella.

Näin saat Ruotsin kansalaisuuden

Ruotsin kansalaisuuden saamista koskevat säännöt riippuvat siitä, onko kansalaisuuden hakija Pohjoismaan vai jonkin muun maan kansalainen. Pohjoismaiden eli Suomen, Norjan, Tanskan tai Islannin kansalaisiin sovelletaan eri sääntöjä kuin muiden maiden kansalaisiin. 

Hakijan on kansalaisuudesta riippumatta tärkeää noudattaa säädettyjä menettelytapoja ja varmistaa, että kaikki asiakirjat on täytetty oikein ja lähetetty viranomaisille.

Ruotsin kansalaisuuden hakeminen

Jos olet täysi-ikäinen, voit hakea Ruotsin kansalaisuutta, mikäli jäljempänä luetellut edellytykset täyttyvät. Huomaathan, että kaikkien edellytysten pitää täyttyä silloin, kun jätät ilmoituksen. Muussa tapauksessa hakemuksesi saatetaan hylätä. Jotta voisit hakea Ruotsin kansalaisuutta, sinun on maksettava hakemuksen käsittelymaksu.

Ruotsin kansalaisuuden saamisen edellytykset

Voit hakea Ruotsin kansalaisuutta, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:

Ikä ja henkilöllisyys:

• Olet täyttänyt 18 vuotta.
• Henkilöllisyytesi on luotettavasti selvitetty.

Nuhteettomuus:

• Olet elänyt Ruotsissa nuhteettomasti. Maahanmuuttovirasto hankkii muilta viranomaisilta tietoja tarkistaakseen, onko sinulla maksamattomia maksuja tai oletko syyllistynyt rikokseen Ruotsissa ollessasi.

Asumisaika:

• Jos olet Pohjoismaan kansalainen, sinun on täytynyt asua Ruotsissa yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan.
• Jos olet muun kuin Pohjoismaan kansalainen, sinun on täytynyt asua Ruotsissa yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan. Asumisaikaan lasketaan mukaan vain se aika, jolloin sinulla on ollut voimassa oleva oleskelulupa tai muu oleskeluoikeus, ja asiaan vaikuttaa myös se, miksi olet muuttanut Ruotsiin.
• Jos puolisosi on Ruotsin kansalainen, voit hakea Ruotsin kansalaisuutta, kun olet asunut Ruotsissa kolme vuotta, mikäli olet asunut yhdessä puolisosi kanssa vähintään kaksi vuotta. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa, avopuolisoa sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä.

Oleskelulupa tai oleskeluoikeus:

• Sinulla pitää olla pysyvä oleskelulupa (tilapäinen oleskelulupa ei riitä).
• Vaihtoehtoisesti sinulla pitää olla: Oleskeluoikeus tai oleskelukortti (EU-maan kansalainen tai EU-maan kansalaisen perheenjäsen). Oleskeluoikeus (Ison-Britannian kansalainen tai Ison-Britannian kansalaisen perheenjäsen).

Ruotsin kansalaisuus ilmoituksesta

Jos olet Suomen, Norjan, Tanskan tai Islannin kansalainen, voit saada Ruotsin kansalaisuuden ilmoituksella. Maksa käsittelymaksu, täytä kansalaisuusilmoitus (Anmälan om svenskt medborgarskap, lomake 306031) ja lähetä se Ruotsin maahanmuuttoviraston kansalaisuusyksikköön (Migrationsverket, Medborgarskapsenheten, 601 70 Norrköping).

Jotta voisit saada Ruotsin kansalaisuuden ilmoituksella, seuraavien edellytysten pitää täyttyä silloin, kun jätät ilmoituksen:

• Olet Suomen, Norjan, Tanskan tai Islannin kansalainen.
• Olet täyttänyt 18 vuotta.
• Olet asunut Ruotsissa viisi vuotta.
• Sinua ei ole viimeisen viiden vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai siihen rinnastettavaan seuraamukseen.

Ruotsin kansalaisuuden palauttaminen entiselle Ruotsin kansalaiselle

Jos olet Suomen, Norjan, Tanskan tai Islannin kansalainen, sinulle voidaan palauttaa Ruotsin kansalaisuus. Kansalaisuus voidaan palauttaa, jos olet ollut jonkin edellä mainitun maan kansalainen siitä lähtien, kun menetit Ruotsin kansalaisuutesi, ja jos sinulla on tällä hetkellä kotikunta Ruotsissa.

Täytä lomake nimeltä ”Anmälan om att återfå svenskt medborgarskap – För medborgare i Danmark, Finland, Island eller Norge” (lomake 307031) ja lähetä se Ruotsin maahanmuuttovirastoon.

Jos sinulla on Ruotsin kansalaisuus, voit menettää Ruotsin kansalaisuuden täyttäessäsi 22 vuotta. Voit menettää kansalaisuuden seuraavissa tapauksissa:

• Olet syntynyt ulkomailla.
• Et ole asunut Ruotsissa.
• Et ole oleskellut Ruotsissa tavalla, joka osoittaa, että sinulla on riittävä yhteys Ruotsiin.

Sinun on haettava Ruotsin kansalaisuuden säilyttämistä, kun olet täyttänyt 18 vuotta, mutta ennen kuin täytät 22 vuotta. 

Sinun ei tarvitse hakea Ruotsin kansalaisuuden säilyttämistä, mikäli olet asunut Ruotsissa tietyn aikaa tai olet käynyt maassa säännöllisesti. 

Jos olet asunut Suomessa, Norjassa, Tanskassa tai Islannissa vähintään seitsemän vuotta, et menetä Ruotsin kansalaisuuttasi. Sinulta ei voida poistaa Ruotsin kansalaisuutta, jos jäisit sen seurauksena kokonaan ilman kansalaisuutta.

Ainoastaan Ruotsin kansalaiset voivat äänestää ja asettua ehdolle Ruotsin valtiopäivävaaleissa. Jos olet Ruotsin kansalainen, sinulla on oikeus saada Ruotsin passi, velvollisuus osallistua maanpuolustukseen ja oikeus konsuliapuun oleskellessasi ulkomailla. 

Jotta voisit edustaa Ruotsia kansainvälisissä urheilutapahtumissa, sinun on lähtökohtaisesti oltava Ruotsin kansalainen. Joihinkin julkisalan virkoihin, kuten poliisin ja puolustusvoimien tehtäviin, edellytetään Ruotsin kansalaisuutta.

Kansalaisuus vaikuttaa sen sijaan vain harvoin useimpiin muihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, kuten sosiaaliturvaan, oppivelvollisuuteen ja verotukseen. Nämä määräytyvät yleensä asuin- tai työskentelymaan perusteella.

Lisätietoja Ruotsin kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista löydät maahanmuuttoviraston (Migrationsverket) verkkosivuilta.

Kaikki Pohjoismaat sallivat monikansalaisuuden. Ruotsi on sallinut monikansalaisuuden vuodesta 2001, Suomi ja Islanti vuodesta 2003, Tanska vuodesta 2015 ja Norja vuodesta 2020. Monikansalaisuus mahdollistaa sen, että voit olla samanaikaisesti usean eri Pohjoismaan kansalainen.

Jos sinulla on useamman valtion kansalaisuus, sinulla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kyseisten maiden muilla kansalaisilla. On omalla vastuullasi perehtyä oikeuksiisi ja velvollisuuksiisi.

• Maahantulo: Sinulla on oikeus tulla siihen maahan, jonka kansalainen olet. Muistathan käyttää samaa passia sekä maasta poistuessa että maahan palatessa. 
• Passi: Sinulla on oikeus saada kaikkien niiden maiden passi, joiden kansalainen olet. Lisätietoja passin saamisen edellytyksistä ja hinnoista saat asianomaisten passiviranomaisten verkkosivuilta.
• Yhteiskunta: Kansalaisuutesi periytyy lapsillesi. Sinulla on oikeus äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa. Huom.! Tanskan kansalaisella ei yleensä ole äänioikeutta Tanskan valtiollisissa vaaleissa, mikäli hänellä ei ole kotikuntaa Tanskassa.
• 22 vuoden sääntö: Huomaathan, että jos lapsesi saa syntyessään usean eri maan kansalaisuuden, hän voi menettää kansalaisuuden täyttäessään 22 vuotta, mikäli hän ei ole asunut kyseisessä maassa. Pohjoismaiden säännöissä on eroja. Perehdy niiden maiden sääntöihin, joiden kansalainen lapsesi on.
• Kiinteistöt: Sinulla on oikeus omistaa kiinteistö, ilman että sinun tarvitsee hakea siihen lupaa. Tanskassa ja Ahvenanmaalla ulkomaalaisten on haettava lupaa kiinteistöjen ostamiseen. Muissa Pohjoismaissa oman maan kansalaiset ja ulkomaan kansalaiset voivat ostaa kiinteistöjä ilman erityistä lupaa.
• Asevelvollisuus:. Kansalaiset ovat yleensä asevelvollisia kotimaassaan. Asevelvollisuuden ja kansalaisuuden välisestä suhteesta tehdyn pohjoismaisen sopimuksen (44/1986) mukaan useamman kuin yhden Pohjoismaan kansalainen on asevelvollinen ainoastaan siinä maassa, jossa on hänen vakinainen asuinpaikkansa.
• Diplomaattinen suoja: Diplomaattiseen suojaan voi liittyä tiettyjä rajoituksia, jos oleskelet yhdessä maassa ja olet samanaikaisesti toisen maan kansalainen. Sinulla on periaatteessa oikeus saada konsuliapua ja viranomaisapua kaikista niistä maista, joiden kansalainen olet. Kun monikansalaisena oleskelet toisessa kotimaassasi, toisen maan mahdollisuudet antaa viranomaisapua ovat yleensä varsin rajalliset.