11 painopistealuetta energiayhteistyön vahvistamiseksi

Huoltovarmuuden vahvistamiseksi tehdään yhteispohjoismaisia analyysejä, jotka täydentävät kansallista tietopohjaa. Päähuomio on skenaarioanalyyseissa, häiriönsietokyvyssä, investointitarpeissa sekä saarten ja arktisen alueen erityishaasteissa. Tavoitteena on luoda kattava yleiskuva Pohjoismaiden energiatilanteesta ja tukea poliittisia päätöksiä.

Riittävä energiantuotanto ja erityisesti sähköntuotanto on edellytys sille, että Pohjoismaiden vahva energiahuoltovarmuus voidaan säilyttää. Sähköntuotantokapasiteettia on lisättävä merkittävästi sitä mukaa, kun yhteiskuntamme sähköistyvät ja uudet teknologiat (esim. vedyntuotanto) kasvattavat tuntuvasti sähkön kysyntää. Pohjoismailla on monia samoja haasteita, kun ne pyrkivät luomaan riittävän kapasiteetin varmistavat puite-edellytykset, ja maat aikovat vahvistaa alaan liittyvää yhteistyötä.

Energia-alalla tarvittava murros vaikuttaa moniin ihmisiin. Paikallinen hyväksyntä ja energiaköyhyys ovat keskeisiä teemoja. Yhteistyössä selvitetään kansalaisten osallistamista ja sitouttamista koskevia parhaita käytäntöjä. Samalla vaihdetaan kokemuksia energiaköyhyydestä ja tehokkaista hillintätoimista sosiaalista kestävyyttä painottaen.

Tehostettu pohjoismainen vety-yhteistyö voi edistää kestävyyssiirtymää aloilla, joita ei ole mahdollista sähköistää. Pohjoismaista vetypanostusta kehitetään keskittyen koko arvoketjuun – tuotannosta varastointiin ja käyttöön. Mapping Nordic Hydrogen Valleys -hankkeeseen ja digitaalisen kartoitustyökaluun liittyvää työtä jatketaan. Vedyllä on merkitystä sekä liikenteen että teollisuuden vihreässä siirtymässä.

Hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi on välttämätöntä ilmastoneutraaliuden kannalta. Yhteistyössä vaihdetaan kokemuksia hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista bioenergian tuotannossa (Bio-CCS) ja analysoidaan sitä, miten Pohjoismaat voivat edistää eurooppalaisia hiilidioksidimarkkinoita. Työhön sisältyy vuosittaisen Baltic Carbon Forumin järjestäminen ja yhteistyö ympäristösektorin kanssa.

Energian varastointi tukee huoltovarmuutta ja joustavuutta. Yhteistyössä arvioidaan, missä määrin ratkaisuja tulisi analysoida pohjoismaisella tasolla.

Tehokas energiankäyttö on auttanut luomaan Pohjoismaiden hyvin toimivat energiajärjestelmät ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatehokkuus on tärkeää myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta. Energiatehokkuusyhteistyössä keskitytään aloitteisiin, jotka tukevat kansalaisten ja yritysten energiatehokkuuden parantamista teknologisten ja käyttäytymismuutosten avulla. Tähän sisältyy yhteisiä toimia, jotka liittyvät esimerkiksi energiamerkintöihin ja ekologiseen suunnitteluun sekä kiertotalouteen ja hukkalämmön talteenottoon.

Hyvin toimivat sähkömarkkinat ovat tehokkaan kestävyyssiirtymän edellytys.  Sähkömarkkinoiden on tuettava sähköistämistä ja joustavuutta. Sähkömarkkinoita on kehitettävä edelleen, jotta syntyisi lisäkannustimia oikeissa paikoissa tehtäviin uusiin sähköntuotantoinvestointeihin ja jotta samalla voitaisiin varmistaa uusien käyttäjien tehokas sähkönkulutus. Sähkömarkkinoiden on tuettava parempaa tasapainoa kasvavan tuotannon ja kasvavan kulutuksen välillä.

Verkkoa on laajennettava, jotta se vastaisi kasvavaa tuotantoa ja kulutusta. Kun sähköistäminen lisääntyy ja vaihtelevien uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa, Pohjoismaiden on entisestään lisättävä yhteistyötään infrastruktuurin vahvistamiseksi. Näin voidaan varmistaa, että resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja sähkönkuluttajille aiheutuvat kustannukset pysyvät alhaisina.

Useat eurooppalaiset aloitteet vaikuttavat Pohjoismaiden alueellisen energiavision toteuttamiseen vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuoksi on entistäkin tärkeämpää vahvistaa viranomaisten, markkinatoimijoiden, tutkimusympäristöjen ja kansalaisyhteiskunnan välistä pohjoismaista yhteistyötä. Pääpaino on esimerkiksi RED-, EED- ja EPBD-direktiivien täytäntöönpanossa sekä kaasumarkkinoiden sääntelyssä. EU-sääntelyyn liittyviä Pohjoismaiden kantoja koordinoidaan tarpeen mukaan.

Pohjoismaiden Visio 2030:n tavoitteena on hyödyntää aktiivisesti pohjoismaisen yhteistyön vahvuuksia virallisilla ja epävirallisilla kansainvälisillä foorumeilla. Tämä pätee erityisesti EU:ssa ja Etassa, mutta myös muilla foorumeilla, joihin Pohjoismaat osallistuvat. Lisäksi pyritään lisäämään Pohjoismaiden osallistumista EU:n tutkimusohjelmiin ja maiden kansainvälistä edustusta.