Ammatillisen koulutuksen vahvistaminen vaatii voimakkaita toimia

Pohjoismaista puuttuu ennusteiden mukaan yli 350 000 ammattikoulutuksen suorittanutta henkilöä vuonna 2030. Pohjoismaiden neuvosto julkaisi tammikuussa raportin ”Houkuttelevat ammatilliset koulutukset Pohjoismaissa”, jossa ehdotetaan useita toimia: maiden välistä tiedonvaihtoa, rajaesteiden poistamista ja konkreettista työvoimatarvetta koskevan tiedon keräämistä. Raportin on laatinut ajatushautomo, jossa oli jäseniä koulutusalalta, ay-liikkeestä ja työnantajajärjestöistä. Monet heistä osallistuivat myös konferenssiin.

Haaparannan konferenssipäivien aikana käytiin myös huomattavasti yleisluonteisempaa keskustelua. Aiheista voidaan mainita ammatillisen koulutuksen statukseen liittyvä kulttuurinen muutos, nais- ja miesvaltaisia aloja koskevien stereotypioiden kitkeminen ja ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen rahoitus.

Konferenssiin osallistui muiden muassa Tormod Skjerve, joka edusti aikaisemmin norjalaista Virke-työnantajajärjestöä. Hänen mukaansa olisi paikallaan käydä keskustelua ammatillisen korkeakoulutuksen rahoituksesta Pohjoismaissa.

– Korkeakouluissa ja yliopistoissa annettava akateeminen koulutus saa Norjassa 97 % rahoituksesta, kun taas ammatillisen korkea-asteen koulutus saa 3 %. Ero on suuri, ja peräänkin keskustelua siitä, tulisiko suhde ajatella uusiksi työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, Skjerve sanoo.

Nykytilanne on sellainen, että ammatillisen korkeakoulutuksen kysyntä saa opiskelijat yhä useammin maksamaan kulut itse, kun taas akateemisessa maailmassa vallitsee koulutuksen maksuttomuuden periaate, Skjerve toteaa.

Konferenssiin osallistui myös aluejohtaja Torbjørn Aas Norjan Työ- ja hyvinvointivirastosta (NAV), jonka vastuulle kuuluvat työnvälitys, sairausvakuutus ja sosiaalipalvelut. Aas on ollut mukana kehittämässä ns. Trøndelagin mallia, jossa työelämän ja koulujärjestelmän ulkopuolelle joutuneita nuoria autetaan hankkimaan ammatillinen koulutus. Näin vastataan ammattiosaajien suureen kysyntään alueella.

– Teemme hedelmällistä yhteistyötä, jossa ovat mukana NAV, Trøndelagin maakunta sekä paikalliset yritykset ja oppilaitokset. Siinä voittavat kaikki: nuoret saavat koulutusta ja työtä, ja yritykset saavat tarvitsemaansa henkilökunta, Aas kertoo.

Islantilaisen Tækniskólinn-ammattikoulun rehtori Hildur Ingvarsdóttir kertoi ammatillisen koulutuksen tasa-arvotyöstä.

– Työpaikat, joilla työskentelee sekä naisia että miehiä, ovat osoittautuneet vetovoimaisemmiksi kuin hyvin nais- tai miesvaltaiset työpaikat. Asiaan vaikuttaminen vaatii panostusta, jotta saisimme kaikille koulutusaloille sekä naisia että miehiä. Teemme jatkuvasti työtä tämän eteen, ja omassa koulussani olemme saaneet naisten osuuden kasvuun esimerkiksi sähkö- ja putkiasentajien koulutuksissa, hän kertoo.

Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Camilla Gunell toteaa konferenssin avanneen hänen silmänsä.

– Minulle on valjennut, että pohjoismaisessa yhteistyössä pitää panostaa paljon nykyistä enemmän ammatilliseen koulutukseen ja nostaa asian poliittista painoarvoa, Gunell sanoo.

Hän huomauttaa, että ammatillisen koulutuksen vetovoimaa pitäisi kasvattaa jo peruskoulussa. Pohjolassa on lisäksi monilla alueilla alakohtaista työttömyyttä, kun taas toisilla alueilla on kiljuva työvoimapula. Tämä tulisi ratkaista esimerkiksi lisäämällä entisestään eri maiden ammattiliittojen ja työnvälitysten yhteistyötä.

Pohjoismaiden neuvoston presidentti Jorodd Asphjell kytkee ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden pohjoismaisen yhteistyön visioon, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue.

– Jotta Pohjola voisi olla maailman integroitunein alue, työnteon ja opiskelun pitäisi olla mahdollista yli maarajojen. Ja mitä vihreään siirtymään tulee, sen yhtenä kasvualana on akkutuotanto. Meidän tulisi yhdessä huolehtia siitä, että koulutus tuottaa alalle vaadittavaa osaamista. Siksi tarvitsemme tällaisia kohtaamisia, joissa eri alojen edustajat voivat vaihtaa maakohtaisia kokemuksia, Asphjell sanoo.

Hän on myös samaa mieltä kuin konferenssiin osallistunut Nuorten Pohjoismaiden neuvoston presidentti Rasmus Emborg, jonka mukaan nuoret on otettava mukaan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen.