Huolta ruoantuotannon vetovoiman laskusta
Pohjoismaiden maatalous-, elintarvike- ja kalatalousalalla on suuria haasteita, sillä työvoima ikääntyy ja kehitykselle ja innovoinnille on suuri tarve. Ilmastonmuutoksen ja geopoliittisen epävakauden myötä on samalla käynyt selväksi, että ruokajärjestelmillä on ratkaiseva rooli yhteiskuntiemme varautumisessa ja vihreässä siirtymässä. Alan haasteet olivatkin tärkeysjärjestyksen kärjessä, kun Pohjoismaiden maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerit kokoontuivat Kuopiossa 11.–12. kesäkuuta.
Nuorilla avainasema tulevaisuuden kestävässä ruokajärjestelmässä
Nordregion tutkimusjohtaja Thomas Niedomysl ja Nordregion tutkimusassistentti Jonas Kačkus Tybjerg esittelivät alustavia tuloksia Growing Food(ies) -hankkeesta, jossa on selvitetty, miten nuoret saataisiin kiinnostumaan ruokasektorin uravaihtoehdoista. He korostivat oikeanlaisen tuen sekä verkostojen, koulutuksen ja osallisuuden merkitystä.
– Analyysimme osoittaa, että kuva voi muuttua, mikäli annamme näkyvyyttä menestyville nuorille yrittäjille ja luomme lisää kaupungin ja maaseudun välisiä kohtaamispaikkoja, Jonas Kačkus Tybjerg sanoo.
Paikalla oli myös useiden pohjoismaisten maatalousjärjestöjen nuorisoedustajia, jotka keskustelivat haasteisiin vastaamisesta ministereiden kanssa.
– Pidän hyvin tärkeänä, että keskustelemme nuorten kanssa ja luomme mahdollisuuksia lähteä alalle. Ruokasektori tarvitsee lisää nuoria osallistumaan kaikilla tasoilla: alkutuotannossa, teollisuudessa ja tutkimuksessa. Nuorten viljelijöiden puheenvuoroissa kuului myös maaseudun elinvoiman merkitys, toteaa Suomen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
– Tämänpäiväinen keskustelu osoitti, että nuoret eivät ole vain tulevaisuuden työvoimaa, vaan muutosvoimia ja avainasemassa luotaessa vetovoimaista, innovatiivista ja osallistavaa pohjoismaista ruokajärjestelmää, Karen Ellemann summaa.
Ministerit keskustelivat myös elintarvikehuollon resilienssistä eli kriisinkestävyydestä, pohjoismaisen lihantuotannon vahvuuksista kansainvälisissä kestävyysvertailuissa, pohjoismaalaisten ruokailu- ja liikuntatottumuksista, yhteispohjoismaisesta panoksesta COP30-kokouksessa sekä Uudesta pohjoismaisesta ruoasta.
