Valiokunta haluaa turvata saamelaislasten kielelliset oikeudet
Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2025 teemaistunnossa, joka järjestettiin Eduskuntatalossa Helsingissä.
Kyseessä on jäsenehdotus saamenkielisen opetusaineiston ja saamelaisten opettajien koulutuksen lisäämisestä, ja sen on tehnyt alun perin Pohjoismaiden vihreä vasemmisto -puolueryhmä (NGV). Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan mukaan Pohjoismaiden ministerineuvoston tulisi selvittää, miten Pohjoismaissa vastataan saamelaisten lasten kielellisiin oikeuksiin ja tarpeisiin. Valiokunta kehottaa myös Suomea, Ruotsia ja Norjaa lisäämään yhteistyötä saamelaiskielten tulevaisuuden turvaamiseksi.
Valiokunta ehdottaa lisäksi pohjoismaista yhteistyöryhmää, jonka tavoitteena olisi poistaa saamelaisalueiden kouluyhteistyön esteitä. Valiokunta kaipaa niin ikään lisää konkreettisia yhteistyötoimia, joilla varmistetaan saamelaislasten oikeus äidinkieliseen opetukseen.
”Pohjoismailla on yhteinen vastuu saamelaiskielten tulevaisuuden turvaamisesta. Lasten oikeus äidinkieliseen opetukseen on kielten säilymisen edellytys”, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Veronika Honkasalo.
Pulaa saamelaisista opettajista
Ongelman keskiössä on opettajapula. Päteville saamelaisopettajille on suuri tarve, sillä yliopistot kouluttavat nykyisin vain 25–30 opettajaa vuodessa, vaikka kysyntä on paljon suurempi.
Saamelaisen korkeakoulun (Sámi allaskuvla) rehtori Liv Inger Somby vieraili Pohjoismaiden neuvoston valiokunnassa helmikuussa ja korosti, että Pohjoismaiden tulisi ehdottomasti pyrkiä torjumaan opettajapulaa yhdessä. Saamelainen korkeakoulu voi nykyään kouluttaa vuosittain 25–30 opettajaa, mutta tarve on huomattavasti suurempi.
Valiokunnan mukaan Pohjoismaiden ministerineuvoston sekä Suomen, Ruotsin sekä Norjan hallitusten tulisi pyrkiä syvällisempään ja pitkäjänteisempään yhteistyöhön, jotta päteviä saamelaisia opettajia ja saamenkielistä oppimateriaalia saataisiin lisää.
Pohjoismailla vastuu saamelaiskielistä
Valiokunta haluaa, että saamelaiskielten tulevaisuudesta kannetaan yhteispohjoismainen vastuu ja että asia nostetaan korkealle poliittisessa tärkeysjärjestyksessä. Pohjoismaiden ministerineuvoston vuonna 2024 hyväksytyssä kielipoliittisessa julistuksessa todetaan, että Pohjoismailla on yhteinen vastuu vähemmistökielten säilyttämisestä ja kehittämisestä.
”Nyt vaaditaan pohjoismaista yhteistyötä, jotta saamelaislapset voisivat saada opetusta äidinkielellään”, sanoo valiokunnan varapuheenjohtaja Lars Mejern Larsson.
Valiokunta tukee jäsenehdotusta yksimielisesti ja korostaa, että Pohjoismaiden on tehtävä yhteistyötä rajaesteiden poistamiseksi ja yhteisten ratkaisujen löytämiseksi. Valiokunta jatkaa nyt työtään ja haluaa nähdä entistä vahvempaa pohjoismaista yhteistyötä, joka poikii konkreettisia toimia.
