Asiantuntemus ja uudet politiikkakehykset kotouttamistyön tukena
Työmarkkinat ja kielten oppiminen
Ulkomailla syntyneiden pohjoismaalaisten on edelleen vaikea löytää töitä syntyperäisiin pohjoismaalaisiin verrattuna. Työmarkkinaintegraatioon kiinnitetäänkin tällä hetkellä paljon huomiota kaikissa Pohjoismaissa. Tuoreet luvut osoittavat, että varsinkin ulkomailla syntyneet naiset ovat monissa Pohjoismaissa työttömänä muita todennäköisemmin. Työmarkkinoille pääseminen on haasteellista myös toisen sukupolven maahanmuuttajille, erityisesti naisille.
Kielten oppimista pidetään Pohjoismaissa tärkeänä kotoutumisen välineenä. Useat Pohjoismaat ovat myös tiukentaneet uusille maahanmuuttajille asetettavia kielitaitovaatimuksia, jotta vältettäisiin kielellisesti ja kulttuurisesti eriytyneiden maahanmuuttajaryhmien syntyminen ja helpotettaisiin työmarkkinoille integroitumista.
Henkilökohtaiset tarpeet ja vastuut
Pohjoismaisessa kotouttamispolitiikassa on keskitytty viime vuosina entistä enemmän maahanmuuttajien omaan vastuuseen toimeentulosta ja yhteiskuntaan osallistumisesta. Samalla useat Pohjoismaat ovat ottaneet käyttöön henkilökohtaisia kotoutumissuunnitelmia, joissa esimerkiksi koulutukseen tai työllistymiseen keskitytään yksilöllisten tarpeiden pohjalta.
Karen Ellemann, Generalsekreterare i Nordiska ministerrådet, Katrine Bang Nielsen, kontorschef, ministeriet för immigration och integration, Danmark, Kjersti Stenseng, Arbets- och inkluderingsminister, Norge, Arsim Zekaj, Social- och hälsovårdsminister, Åland, Mari Rantanen, inrikesminister, Finland, Adam Alfreddson, Statssekreterare till integrationsministern, Sverige, Ásdís Halla Bragadóttir, departementchef, social- och bostadsministeriet, Island
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann, Tanskan ulkomaalais- ja integraatioministeriön toimistopäällikkö Katrine Bang Nielsen, Norjan työ- ja osallisuusministeri Kjersti Stenseng, Ahvenanmaan sosiaali- ja terveysministeri Arsim Zekaj, Suomen sisäministeri Mari Rantanen, Ruotsin integraatioministerin valtiosihteeri Adam Alfreddson, Islannin sosiaali- ja asuntoministeriön osastopäällikkö Ásdís Halla Bragadóttir.
Näyttöön perustuvia päätöksiä
Pohjoismaiden kotouttamisesta vastaavien ministerien kokousta isännöivät Suomen sisäministeri Mari Rantanen ja Ahvenanmaan sosiaali- ja terveysministeri Arsim Zekaj, jotka korostavat näyttöön perustuvan kotouttamistyön merkitystä.
– Maailma monimutkaistuu ja yhteiskunnalliset haasteet lisääntyvät. Kotoutumiskehityksen ymmärtäminen vaatii siksi kattavia indikaattoreita, jotka mahdollistavat seurannan ja vertailut eri Pohjoismaiden ja alueiden välillä. Näkemyksemme mukaan kotouttamispolitiikassa on neljä peruspilaria: kielten oppiminen, työmarkkinoille sijoittuminen, yhteiskuntaorientaatio sekä lakien ja sääntöjen kunnioittaminen. Pohjoismaiden visiona on tulla maailman kestävimmäksi ja integroituneimmaksi alueeksi vuoteen 2030 mennessä, ja kotoutuminen on mielestämme yksi avain kestävään yhteiskuntaan. Tekemällä yhteistyötä ja jakamalla tietämystä voimme vahvistaa kykyämme vastata tulevaisuuden haasteisiin yhdessä, Rantanen ja Zekaj toteavat yhteisessä lausunnossa.
