Digitaalinen ihmemaa – terveyttä etähoidon avulla

10.12.20 | Uutinen
Digitaalinen terveys- ja hyvinvointiteknologia nostaa hyvinvoinnin uudelle tasolle harvaan asutuilla alueilla. Se hyödyttää Pohjolan pieniä yhteisöjä taloudellisesti ja tuo entistä joustavampia ja parempia viranomaispalveluja kansalaisten ulottuville. Digitaalisen ihmemaan toteutuminen Pohjolan syrjäisimmilläkin alueilla edellyttää kuitenkin poliittista tahtoa, hyviä internetyhteyksiä ja pätevää ammattiosaamista. Nämä olivat muutamia Healthcare and care at distance 2018–2020 -hankkeen tärkeimmistä päätelmistä, jotka esitettiin hyvinvointia harvaan asutuilla alueilla käsitelleessä konferenssissa.

– Onko kohtuullista, että hyvinvointijärjestelmän tarjoama apu määräytyy postinumeron perusteella, kysyy Tanskan sosiaali- ja sisäasiainministeri Astrid Krag tänään järjestetyssä hyvinvointia harvaan asutuilla alueilla käsitelleessä konferenssissa. Ministeri vastaa kysymykseensä itse: Ei tietenkään. Hän korostaa, että palvelujen parantamiseen suurten kaupunkien ulkopuolella tarvitaan poliittista tahtoa. Nordregion Anna Lundgren on samaa mieltä ja tuo esiin sen, että terveyspalvelujen digitalisointi voi edistää tavoitteen saavuttamista.

– Se hyödyttää alueita taloudellisesti samalla kun kansalaiset saavat entistä joustavampaa ja tarpeitaan paremmin vastaavaa palvelua, mikä parantaa heidän elämänlaatuaan, Anna Lundgren toteaa ja viittaa raporttiin Digital Health Care and Social Care, jota hän on ollut laatimassa. Raportti on osa painopistehanketta Healthcare and care at distance 2018–2020, jonka Ruotsi käynnisti puheenjohtajakaudellaan Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2018.

Johtotasolla tarvitaan riittävää tahtoa

Digitaalisen ihmemaan toteutuminen edellyttää kuitenkin vielä useiden haasteiden selvittämistä. Anna Lundgren mainitsee useita seikkoja: – Kaikkein tärkein on johtotason tahto luoda digitaalisen muutoksen vaatimat rakenteet ja edellytykset paikalliselle tasolle. Lisäksi on pystyttävä ratkaisemaan  juridisiin esteisiin, tietoturvaan, IT-palvelujen saatavuuteen, käyttäjäystävällisyyteen ja talouteen liittyvät ongelmat. Myös palveluita tarjoavalla henkilöstöllä on oltava oikeaa osaamista, Anna Lundgren sanoo.

Digitalisaatio mullistaa työympäristön

Ruotsalaisen Glesbygdsmedicinskt centrum -laitoksen (harvaan asuttujen alueiden terveyden tutkimus- ja kehityslaitos) edustaja Nickas Forsling on samaa mieltä siitä, että terveydenhuoltohenkilöstön osaaminen on ratkaisevan tärkeää, ja korostaa, että heitä on harvaan asutuilla alueilla liian vähän. Glesbygdsmedicinskt centrum on yhdessä Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen ja Nordregion kanssa – niin ikään Pohjoismaiden ministerineuvoston hankkeen Healthcare and care at distance 2018–2020 yhteydessä – tarkastellut pätevän henkilöstön rekrytointiin liittyviä haasteita Pohjolan harvaan asutuilla alueilla.

– Terveydenhuollon henkilöstön rekrytointi ja pitäminen harvaan asutuilla alueilla on todella vaikeaa, mutta digitalisaatio voi muuttaa tilanteen, Niclas Forsling toteaa. Hän mainitsee tässä yhteydessä neljä raportissa esille tullutta havaintoa. Raportin mukaan terveys- ja hyvinvointiteknologia helpottaa työntekoa ja lisää sen joustavuutta, vapauttaa aikaa tärkeisiin työtehtäviin, lisää työntekijän kokemaa mielekkyyttä ja nostaa työn arvostusta. Niclas Forslingin päätelmän mukaan tämä parantaa terveys- ja hyvintohenkilöstön työympäristöä harvaan asutuilla alueilla, mikä voi auttaa houkuttelemaan työntekijöitä ja saada heidät myös pysymään työssään.

Sosiaalisesti kestävä Pohjola

Konferenssiin osallistui myös Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki, joka totesi terveys- ja hyvinvointipalvelujen digitalisoinnin edistävän sosiaalisesti kestävän Pohjolan luomista. Paula Lehtomäki korosti myös hankkeen ja konferenssin antamaa lisäarvoa, kun Pohjoismaiden eri toimijoilla on näin mahdollisuus jakaa kokemuksiaan avoimesti ja luottavaisesti:

– Uskon, että me Pohjolassa olemme näissä asioissa hieman muita edellä, koska maidemme välillä valitsee luottamus, mikä on monialaisessa yhteistyössä hyvin tärkeää, niin paikallisella, kunnallisella, kansallisella kuin myös pohjoismaisella tasolla, Paula Lehtomäki toteaa.