Itämeren varjotoiminta ja Venäjän hyökkäyssodan vuosipäivä puhuttivat Pohjoismaiden neuvostoa Kööpenhaminassa

Asiantuntijat ja Pohjoismaiden neuvoston jäsenet korostivat Varjotoiminta Itämerellä -aiheisessa teemakeskustelussa alueen kasvavia turvallisuushaasteita, kuten niin sanotun varjolaivaston käyttöä. Varjolaivastolla tarkoitetaan siviilialuksia, jotka toteuttavat sotilas-, tiedustelu- tai horjutusoperaatioita lailliseksi naamioidun toiminnan varjolla.

Pohjoismaiden neuvoston Tanskan valtuuskunnan puheenjohtaja Lars-Christian Brask korosti, että Pohjoismaiden on syytä tiivistää yhteistyötään tällä alalla:

”Olemme havainneet, että ulkomaiset toimijat pyrkivät horjuttamaan yhteiskuntiemme vakautta varjo-operaatioilla. Kriittistä infrastruktuuria on tuhottu ympäri Itämerta ja Pohjoismaissa yli maarajojen. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että Pohjoismaat pitävät yhtä ja vahvistavat kykyään hallita uhkia ja vastata niihin.”

Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan on tullut kuluneeksi kolme vuotta, ja Ukrainan Tanskan suurlähettiläs Andri Janevski oli sen vuoksi mukana keskustelemassa sodan nykytilanteesta ja Pohjoismaiden Ukraina-tuen jatkumisesta.

Pohjoismaiden neuvoston presidentti Heléne Björklund korosti tuen jatkamisen tärkeyttä:

”Me seisomme hyökkäyksen kolmantena vuosipäivänä edelleen Ukrainan rinnalla. Sitoutumisemme demokratiaan ja rauhaan Euroopassa on horjumaton, ja tuemme jatkossakin Ukrainaa sen taistellessa vapauden puolesta.”

Lue julkilausuma, jonka Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto hyväksyi Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen kolmannen vuosipäivän johdosta:

Varjolaivastoa ja Ukrainaa koskeneen yhteiskokouksen lisäksi Pohjoismaiden neuvoston valiokunnat ja puheenjohtajisto pitivät omat kokouksensa, joissa keskusteltiin useista alueen tulevaisuuden kannalta tärkeistä kysymyksistä.

Puheenjohtajisto keskittyi erityisesti infrastruktuuri- ja liikennealan rajaestetyöhön sekä kansainvälisiin asioihin, kuten Ukrainan tukemiseen.

• Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta pohti yhteispohjoismaisia digitaalisia ratkaisuja ja pohjoismaisen osaamiskeskuksen perustamista tekoälyn hallitsemiseksi.
• Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta taas käsitteli ehdotusta, jolla pyritään vahvistamaan tasa-arvoa ilmastopolitiikassa. Se on myös aihe, johon Pohjoismaiden neuvosto keskittyy YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istunnossa (CSW69) maaliskuussa.
• Kestävä Pohjola -valiokunta keskusteli siitä, miten vihreän energiantuotannon investointeja voidaan toteuttaa saamelaisten oikeuksia kunnioittaen. Ehdotus lähtee seuraavaksi jatkokäsittelyyn hyvinvointi- sekä kasvu- ja kehitysvaliokuntiin ennen kuin se mahdollisesti tulee yleiskokouksen eli koko Pohjoismaiden neuvoston käsiteltäväksi.
• Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta keskittyi niin ikään saamelaiskysymyksiin. Valiokunta käsitteli ehdotusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa saamenkielisen oppimateriaalin tuotantoa ja lisätä saamelaisten opettajien koulutusta. Opettajista on nimittäin pulaa, vaikka saamelaiskielet kiinnostavat monia.

Kööpenhaminassa käsiteltyjä poliittisia ehdotuksia pohditaan seuraavaksi Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnossa, joka pidetään Helsingissä 1. huhtikuuta. Neuvosto jatkaa istunnossa työtä, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta pohjoismaalaisten hyväksi.