Juutinrauman sillan potentiaali osin hyödyntämättä

05.07.21 | Uutinen
Øresundsbroen
Valokuvaaja
Ritzau/Scanpix
Juutinrauman silta on osoitus siitä, että pohjoismainen infrastruktuuriyhteistyö tuottaa käytännön tuloksia, kunhan poliittista tahtoa löytyy. Sillasta onkin liikennealan pohjoismaisen yhteistyön innoittajaksi myös tulevaisuudessa.

”Eristäytymisestä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää. Silta viestii yhteenkuuluvuudesta ja uskosta siihen, että kyllä meillä osataan. Silta on itseriittoisuuden, eristäytymisen, nationalismin ja sulkeutuneisuuden vastakohta.” Näin totesi Tanskan entinen pääministeri Poul Nyrup Rasmussen Juutinrauman sillan avajaistilaisuudessa 1. heinäkuuta 2000.

Pitkään kaikki menikin hyvin ja maat noudattivat Juutinrauman uuden liikenneyhteyden visiota. Viime vuosina taivaalle on kuitenkin ilmaantunut yhä enemmän tummia pilviä. Kaiken huippuna oli pandemian tulo Pohjolaan maaliskuussa 2020, jolloin sillan autojonot nousivat rajojen sulkeutumisen symboliksi.

Juuri tämän takia Juutinrauman sillan merkitys ja tuleva potentiaali olivat keskiössä, kun Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta kokoontui neuvoston teemaistunnon yhteydessä kesäkuun lopussa. 

Juutinrauman siltayhtiön toimitusjohtaja Linus Eriksson puhuu vannoutuneesti sillan merkityksestä koko Juutinrauman alueelle. Kasvu- ja kehitysvaliokunta oli kutsunut hänet kokoukseensa taustoittamaan sillan yhteiskunnallista merkitystä.

– Kuluneiden 20 vuoden aikana on tapahtunut paljon. Tästä on pienenä mutta kiinnostavana osoituksena se, että skånelaisten yhtiöiden hallituksissa on nykyisin 423 tanskalaista jäsentä. Se kertoo maidemme yhteenkuuluvuudesta. Vaikka rajat suljettiin toissa talvena lähes kokonaan, ainoina poikkeuksina olivat työmatka- ja rahtiliikenne. Sillan yli pendelöi tuolloin noin 8 000 ihmistä. Sen sulkeminen ei ole enää mahdollista, Eriksson sanoo.

Eristäytymisestä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää. Silta viestii yhteenkuuluvuudesta ja uskosta siihen, että kyllä meillä osataan.

Poul Nyrup Rasmussen, Tanskan entinen pääministeri

Investoinnilla suuria heijastusvaikutuksia

Juutinrauman sillan rakentaminen maksoi 37,8 miljardia Ruotsin kruunua (luku vuodelta 2000). Se oli 20 vuotta sitten sievoinen summa, mutta silta on tuottanut paljon muutakin hyvää kuin vain mahdollistanut ihmisten ja tavaroiden kulun Juutinrauman yli.

Ilman siltaa Kööpenhamina olisi tuskin saanut uutta Ørestadin kaupunginosaa, metroa ja junayhteyttä lentoasemalle sekä Tanskasta että Ruotsista.

Ruotsin puolelle on saatu Hyllien kaupunginosa Malmöhön, Citytunneln-rata, 70 yrityksen pääkonttorit, ESS-neutronitutkimuslaitos (European Spallation Source) Lundiin sekä Medicon Valley -klusteri.

Tanskan ja Ruotsin siteet ovat vahvat monestakin näkökulmasta – niin viennin, yhteiskuntakehityksen kuin vapaa-ajanmatkailunkin.

  • Tanska on Ruotsin neljänneksi suurin vientimarkkina.
  • Ruotsi Tanskan kolmanneksi suurin vientimarkkina.
  • Tanskaan kuuluvan Bornholmin 40 000 asukasta matkustavat yleensä muualle Tanskaan ja takaisin menemällä ensin lautalla Ruotsin Ystadiin ja jatkamalla sieltä Skånen kautta Juutinrauman sillan yli.
  • Yhteensä 10 200 ruotsalaisella vapaa-ajanasunnolla on nykyisin tanskalaiset omistajat. Lisäksi 10 300 vapaa-ajanasuntoa on saksalaisomistuksessa ja 12 600 norjalaisomistuksessa.

Vuoden 2015 jälkeen on luotu ennen kaikkea epävarmuutta. Voinko luottaa siihen, että pääsen töistä kotiin hakemaan lapset päivähoidosta? Epävarmuus on saanut pohtimaan, uskaltaako sillan vastarannalla olevaa työtä ottaa vastaan.

Linus Eriksson, Juutinrauman siltayhtiön toimitusjohtaja

Vahvat siteet voivat hapertua

Juutinrauman sillan kehitys meni oikeaan suuntaan 10 vuoden ajan, ja enimmillään sillan yli pendelöi päivittäin yli 19 800 henkeä. Sitten alkoi pysähtyneisyyden aika.

Rajamuodollisuuksista vapaa liikenne jatkui vuoteen 2015 saakka, minkä jälkeen rajat on suljettu osittain kolmeen kertaan. Ruotsi otti vuosien 2015–2016 pakolaiskriisin aikana käyttöön sisärajatarkastukset, ja Tanska teki rajalla pistokoemaisia tarkastuksia Kööpenhaminan vuoden 2019 pommi-iskun jälkeen. Sitten koitti pandemiavuosi 2020, jolloin ensin Tanska ja sen jälkeen Ruotsi sulki rajansa osittain. 

– Vuoden 2015 jälkeen on luotu ennen kaikkea epävarmuutta. Voinko luottaa siihen, että pääsen töistä kotiin hakemaan lapset päivähoidosta? Epävarmuus on saanut pohtimaan, uskaltaako sillan vastarannalla olevaa työtä ottaa vastaan, Eriksson huomauttaa.

Pandemia vahvisti epävarmuutta entisestään. Pohjoismaiden neuvoston Kehitys Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Pyry Niemi on itse ollut aktiivisesti mukana rajaestetyössä. Hänestä mailla on paljon opittavaa siitä, miten pandemia on vaikuttanut keskinäisiin suhteisiin.

– Pandemia on ollut kamalaa ja synkkää aikaa ihmiskunnalle ja pohjoismaiselle yhteistyölle. Toivottavasti olemme oppineet tästä jotakin ja voimme palata entisen pääministerin Poul Nyrup Rasmussenin visioon eristäytymisen ja nationalismin torjumisesta, Niemi sanoo.

Pandemia on ollut kamalaa ja synkkää aikaa ihmiskunnalle ja pohjoismaiselle yhteistyölle. Toivottavasti olemme oppineet tästä jotakin ja voimme palata entisen pääministerin Poul Nyrup Rasmussenin visioon eristäytymisen ja nationalismin torjumisesta.

Pyry Niemi, Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja

Katse tulevaan

Juutinrauman alueella on Erikssonin mukaan yhä paljon lunastamatonta potentiaalia. Hänen mukaansa hallitusten tulisi ratkaista vero-ongelmat, jotka ovat koetelleet yksityishenkilöitä ja yrityksiä.

– Samalla Tanskan ja Ruotsin pääministereiltä tarvittaneen uusi symbolinen teko. Ehkä he voisivat kohdata Peberholmilla (keskellä Juutinraumaa oleva tekosaari) jonkin konferenssin tai vastaavan tiimoilta. Se auttaisi osoittamaan, että olemme taas naapureita, Eriksson pohtii.

Hänellä riittää argumentteja. Mahdollisuuksia piilee esimerkiksi Kööpenhaminan alueen työvoimapulassa, sillä Skånessa on suhteellisen suuri työttömyys. Muita ajureita ovat esimerkiksi erot palkkatasossa, valuutassa ja hintatasossa sekä asuntojen hinnoissa.  Eriksson muistuttaa pääministereitä näiden visiosta, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue.

– Juuri se meidän on löydettävä uudelleen, Eriksson sanoo.

Ota yhteyttä