Kieli on avain yhteiskuntaan ja yhteiskunta kieleen

04.05.23 | Uutinen
MR-U i Harpa, Reykjavik
Photographer
norden.org / Sigurjón Ragnar
Pohjoismaissa pitää panostaa nykyistä enemmän toisen kieli- ja kulttuuritaustan omaavien lasten kieltenopetukseen. Tähän päädyttiin, kun Pohjoismaiden opetusministerit keskustelivat koulutuksen vaikutuksista kotoutumiseen ja kehitykseen.

Kieli- ja kulttuuritaustaltaan erilaisten lasten ja nuorten osuus on kasvanut Pohjoismaissa huomattavasti viime vuosikymmeninä.  Vaikka tavoitteena on taata kaikille lapsille hyvä koulutus, koulutusjärjestelmät eivät onnistu täyttämään tavoitetta riittävän hyvin. Islannin hallitus halusi siksi kohdistaa huomiota ongelmaan Pohjoismaiden opetusministerien kokouksessa Reykjavikissa 3. toukokuuta. Islannin opetus- ja lapsiasiaministeri Ásmundur Einar Daðason on huolissaan kehityksestä:

– Kuten tiedämme, kielen oppiminen on pitkällä aikavälillä välttämätöntä uuteen yhteiskuntaan sopeutumisen ja siellä viihtymisen kannalta. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että tänne muuttavilla lapsilla on hyvät mahdollisuudet oppia Pohjoismaiden kieliä. Kokous poiki hyviä ehdotuksia pohjoismaisen tason hankkeiksi, joilla voidaan edistää tavoitetta kaikkien lasten tasavertaisista mahdollisuuksista. Niiden avulla tuemme sekä lasten että koko yhteiskunnan menestystä, Ásmundur Einar Daðason.

Kuten tiedämme, kielen oppiminen on pitkällä aikavälillä välttämätöntä uuteen yhteiskuntaan sopeutumisen ja siellä viihtymisen kannalta. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että tänne muuttavilla lapsilla on hyvät mahdollisuudet oppia Pohjoismaiden kieliä.

Ásmundur Einar Daðason, Islannin opetus- ja lapsiasiaministeri

Kieli- ja kulttuuritaustaltaan erilaisilla lapsilla on Pohjoismaissa yleisesti heikommat oppimistulokset kuin muilla samanikäisillä. Tutkimukset osoittavat lisäksi, että koulutuksella on suurempi ennalta ehkäisevä vaikutus kuin muilla tekijöillä, kun tarkastellaan haavoittuvassa sosiaalisessa asemassa olevia lapsia.

Ongelmat ratkaistava etupainotteisesti

Nyt onkin tärkeää laatia järjestelmällinen suunnitelma siitä, miten näitä lapsia tuetaan eri koulutusasteilla heidän erilaiset lähtökohtansa huomioiden. Kielellinen kehitys on tässä yhteydessä keskeistä, ja kielitaidon puute voi vaikuttaa merkittävästi yksilön elämään jatko-opinnoissa ja työuralla. Ongelmaan pitää puuttua, jotta emme hukkaisi inhimillistä potentiaalia yksilöiden ja yhteiskunnan tasolla.

Yksi pohjoismaisen yhteistyön vision kolmesta painopistealueesta on sosiaalisesti kestävä Pohjola. Meidän on siis varmistettava, että kaikki pysyvät mukana. 

Karen Ellemann, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri

Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen raportti School – a basis for successful inclusion, newly arrived children and young people in the Nordic countries osoittaa, että Pohjoismailla on haasteita maahanmuuttajien hyvän koulutuksen ja yhteiskuntaan kotoutumisen varmistamisessa. Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann viittaa pohjoismaisen yhteistyön 2030-visioon:

– Yksi pohjoismaisen yhteistyön vision kolmesta painopistealueesta on sosiaalisesti kestävä Pohjola. Meidän on siis varmistettava, että kaikki pysyvät mukana. Olemme nyt saaneet paremman käsityksen siitä, miten nuorten maahanmuuttajien kotoutumista voidaan edistää. Kun kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus kantaa kortensa yhteiskunnan hyväksi, se tasapainottaa myös taloutta, Ellemann sanoo.