Konkreettinen suunnitelma tekee yhteistyöstä entistä tarkoituksenmukaisempaa

Toimintasuunnitelman tavoitteena on tehdä yhteistyöstä entistä ilmasto- ja kestävyyslähtöisempää.

Digitalisaation mahdollisuuksia korostetaan muun muassa tutkimuksessa, koulutuksessa, innovoinnissa ja terveydenhuollossa. Yhtenä tavoitteena on se, että digiratkaisut helpottavat pohjoismaista liikkuvuutta. 

Pohjoismaisen yhteistyön ”Visio 2030:n” ytimessä on yhteiskuntiemme vihreä siirtymä, sanoo kokousta johtanut Tanskan yhteistyöministeri Mogens Jensen. Tehokas siirtymä edellyttää monialaista yhteistyötä, johon osallistuu julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita, hän toteaa.

– Haluamme tehdä voitavamme ja selvittää, miten Pohjolassa voitaisiin tukea nykyistä enemmän esimerkiksi vihreää liikennettä ja rakentamista, kestäviä julkisia hankintoja sekä kestävää tekstiilituotantoa, Mogens Jensen sanoo. Keskitymme lisäksi luontoon panostamalla luontopohjaisiin ilmastoratkaisuihin ja selvittämällä, miten voisimme yhdessä tukea meriroskan määrän puolittamista.

Kulttuurisektori on ilmaissut suunnitelman valmistelun yhteydessä huolensa siitä, että nyt tehtävät rahoitusmuutokset rokottavat kulttuuriyhteistyötä.

Budjetin uudelleenkohdennukset vaikuttavat kulttuuri- ja koulutusalan rahoitukseen, mutta ne kuuluvat jatkossakin tärkeimpiin yhteistyöalueisiin. 

– Olen jatkossakin ensimmäisten joukossa korostamassa kulttuuri- ja kieliyhteistyön merkitystä, Mogens Jensen vakuuttaa. Hankepuolella meillä on esimerkiksi Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus-ohjelma, joka tukee elinikäistä oppimista ja liikkuvuutta. Sen lisäksi Norden i Skolan -hanke saa jatkoa, hän mainitsee. 

– Kulttuurilaitoksillamme on myös keskeinen rooli työssä, jossa välitetään pohjoismaista taidetta ja kulttuuria niin nuorille kuin ikäihmisillekin, hän jatkaa.   

Toimintasuunnitelma on jaoteltu yhteistyövision kolmen strategisen painopistealueen mukaan: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Strategiakauden kaikkea pohjoismaista yhteistyötä läpäisevät kestävyysnäkökulman lisäksi tasa-arvo- sekä lapsi- ja nuorisonäkökulma. Toimintasuunnitelman valmistelussa on kannustettu kehittämään erityisesti monialaisia panostuksia. 

Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin Paula Lehtomäen mukaan toimintasuunnitelma on tärkeä väline työssä, jossa viestitään yhteistyön tärkeimmistä panostuksista ja jossa niitä seurataan ja kehitetään. Erityisen tyytyväinen Lehtomäki on ohjelman käytännöllisyyteen, jota hän havainnollistaa Vihreä Pohjola -painopistealueen esimerkeillä:

– Panostamme monin tavoin ilmastomyönteiseen energiakehitykseen. Toisena panostuskohteena on biodiversiteetti: aiomme muun muassa kehittää ravinto- ja rehukasveja, jotka sietävät entistä paremmin sään ääri-ilmiöitä ja ilmastonmuutosta. Lisäpanostus pohjoismaiseen Joutsen-ympäristömerkintään taas helpottaa ympäristöä ja ilmastoa säästävästä kulutusta. 

Yksi pohjoismaisen yhteistyön kulmakivistä on liikkuvuus. 

– Pohjolan integraation syventäminen on tietysti erityinen panostusalue, Paula Lehtomäki sanoo.

Mogens Jensen jatkaa:

– Tiedämme kansalaisyhteiskunnalta saadun palautteen pohjalta, että nuoret ja vanhemmatkin pohjoismaalaiset olettavat meidän keskittyvän liikkuvuuden parantamiseen. Aiomme panostaa entisestään sähköisten julkisten palveluiden käyttöön yli maarajojen, jotta yritystoiminta, opiskelu ja työskentely toisessa Pohjoismaassa helpottuisi. 

Yhteistyöministerien hyväksymään kokonaisuuteen sisältyy vaatimus työn jatkuvasta seurannasta, jolla voidaan varmistaa myös yhteistyön tarkoituksenmukaisuus. Vaikka toimintasuunnitelman on määrä luotsata toimintaa neljän vuoden ajan, yhteistyön pitää voida joustaa ja mukautua olosuhteiden muuttuessa. Tästä ovat osoituksina varsinkin koronakriisi ja sen mukanaan tuomat mullistavat haasteet. 

– Pandemian seuraukset vaikuttavat myös pääosaan pohjoismaisista yhteistyöalueista tulevina vuosina, Mogens Jensen toteaa. Varaamme resursseja yhteisen kriisinhallinnan parantamiseen esimerkiksi juuri pandemioiden varalta.

Pohjoismaisen yhteistyön toimintasuunnitelma tulee voimaan sen jälkeen, kun se on käsitelty ja hyväksytty myös Pohjoismaiden neuvostossa. Neuvosto käsittelee suunnitelman istuntoviikollaan lokakuussa.