Kuivuudesta kärsinyt maa- ja metsätalous ylimääräisen ministerikokouksen aiheena

Ruotsin maatalousministeri Sven-Erik Bucht on kutsunut pohjoismaiset ministerikollegansa ylimääräiseen ministerineuvoston kokoukseen, joka pidetään Tukholmassa keskiviikkona 19. syyskuuta.

Päiväjärjestyksessä on maatalouden hätätilanne ja metsäpalot, jotka riehuivat kesällä kaikissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta.

Kokouksen tavoitteena on keskustella siitä, miten Pohjoismaat voisivat parantaa sään ääri-ilmiöihin liittyvää valmiuttaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Kesällä Ruotsin metsäpalojen sammuttamiseen osallistui norjalaisia ja tanskalaisia lentokoneita ja helikoptereita EU:n pelastuspalvelumekanismin puitteissa.

Nyt Pohjoismaiden ministerit haluavat vaihtaa kokemuksia kesän palontorjunnasta ja selvittää mahdollisuuksia pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseen.  

Islanti on toimittanut alkusyksystä heinää ja säilörehua muun muassa Norjaan. Karkearehuksi viljeltävä heinä kuivettui muissa Pohjoismaissa, kun taas Islannissa satoi kesällä epätavallisen paljon.

Lyhyellä aikavälillä kesän 2018 äärimmäiset sääilmiöt heikentävät satoja ja vaikeuttavat laiduntamista sekä lisäävät rehukustannuksia ja maito- ja lihakarjan teurastuksia. Kaikki Pohjoismaat valmistelevatkin parhaillaan tukipaketteja maataloudelle. 

Pitkällä aikavälillä sään ääri-ilmiöt voivat vaikuttaa maatalousyritysten riskiprofiileihin, investointihalukkuuteen ja korkoihin.

Maataloutta saatetaan joutua sopeuttamaan, jotta se pärjäisi ilmaston muuttuessa yhä epävakaammaksi. Tämä tarkoittaa äärimmäistä kuivuutta tai suuria sademääriä kestävien viljelykasvien kehittämistä.

Maat voivat tukeutua kehitystyössä yhteispohjoismaiseen NordGen-geenipankkiin, jonka tehtävänä on turvata elintarvikkeiden ja maatalouden geenivarojen monimuotoisuus Pohjoismaissa.

Faktaa – näin kuivuus koettelee Pohjoismaita:

• Tanskan satojen odotetaan jäävän 30–40 prosenttia tavallista pienemmiksi, mikä voi johtaa 6,4 miljardin Tanskan kruunun tappioihin.
• Norjan maatalous on varautunut 5–6 miljardin Norjan kruunun tappioihin ennen kaikkea karkearehupulan vuoksi.
• Ruotsin maatalousvirasto arvioi satojen jäävän 25 prosenttia tavallista pienemmiksi.
• Suomessa satojen arvioidaan pienenevän 20–50 prosenttia tavanomaiseen nähden. Kesän kuivuus maksaa maataloudelle arviolta 400 miljoonaa euroa.
• Islannin sateinen kevät ja kesä kasvattivat maan eteläosien sademäärää 70–80 prosenttia. Sateet heikensivät karkearehun laatua, mutta Islanti on muun muassa vienyt 30 000 pyöröpaalia heinää Norjaan.