Näin kotouttamista voidaan parantaa Pohjoismaissa

– Keskeistä on se, että pakolaisnuoret pääsevät nopeasti ja varhain kiinni kielenoppimiseen, koulunkäyntiin ja psykososiaaliseen tukeen. Jos ympärillä on lisäksi valtaväestöön kuuluvia samanikäisiä, heillä on huomattavasti paremmat edellytykset onnistua elämässä koulutus-, ura- ja hyvinvointinäkökulmasta, sanoo Kööpenhaminan yliopiston professori Allan Krasnik.

Hän on vetänyt yhteispohjoismaista Coming of Age in Exile -tutkimushanketta (CAGE). Krasnikin ja hänen kollegansa Signe Smith Jervelundin mukaan Pohjoismaihin lapsena tulleilla pakolaisilla on huonommat koulutustulokset ja huonommat työpaikat kuin valtaväestöön kuuluvilla lapsilla. Tämä koskee pakolaisia kaikissa neljässä tutkimukseen osallistuneessa maassa eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mutta maahanmuuttajien välillä on suuria eroja.

Tutkimushankkeen löydösten pohjalta tutkijat ehdottavat seuraavia toimia:

1. Aloitetaan pohjoismaisten kielten opetus varhaisessa vaiheessa ja tarjotaan laadukasta koulutusta, kontakteja samanikäiseen väestöön sekä henkistä tukea.

2. Suhtaudutaan vasta saapuneisiin pakolaisiin osallistavasti varmistamalla

• henkisen tuen tarve saapuessa, ohjaus terveyspalveluihin ja jatkuva psykososiaalinen tuki varsinkin yksin saapuneille alaikäisille pakolaisille
• osallisuuden edistäminen koulussa, painopisteinä kieli ja yleinen kanssakäyminen samanikäisten kanssa
• toisen asteen koulutuksen läpäisy teini-ikäisinä saapuneiden pakolaisten keskuudessa
• tutustuttaminen pohjoismaiseen työmarkkinakulttuuriin ja varsinkin pohjoismaisten kielten tärkeyteen työmarkkinoille kiinnittymisessä.

3. Parannetaan pohjoismaisten hyvinvointialan toimijoiden monimuotoisuusosaamista (opettajat, sosiaalityöntekijät, terveydenhuollon henkilökunta jne. kouluissa, terveyspalveluissa ja kunnissa). Kokemus auttaa, mutta ammattilaisia on myös koulutettava järjestelmällisesti.

– Hypoteesimme on, että tämän pakolaisryhmän koulutustasoa voidaan parantaa ja edistää siten kiinnittymistä työmarkkinoille ja yleistä kotoutumista. Samalla paranisi nuorten pakolaisten yleinen hyvinvointi, ja Pohjoismaiden yleiset terveys- ja hyvinvointierot vähenisivät, Jervelund sanoo.

CAGE-hanke on pohjoismaisittain ainutlaatuinen. Tutkijat neljästä maasta – Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta – ja eri aloilta ovat yhdistäneet voimansa tutkiakseen terveyttä, koulutusta ja työelämää yhteisen lähestymistavan pohjalta.

CAGE-hankkeen keskiössä on ollut Pohjoismaiden terveys-, koulutus- ja työmarkkinadata, jota on kerätty julkisista rekistereistä. Kvantitatiivisten tulosten taustamekanismeja on lisäksi valotettu poliittisilla analyyseilla ja laadullisilla tutkimuksilla.