Näin Pohjolassa ehkäistään tasa-arvotaantumaa kriisin aikana

Virus on pyyhkäissyt läpi koko maailman ja pannut koetukselle lähes kaiken: kriisivalmiuden, sosiaaliturvajärjestelmät, elintarvikehuollon ja myös sukupuoliroolit.

Pohjoismaiden tasa-arvoministerit keskustelivat tiistaisessa etäkokouksessaan koronakriisin tasa-arvonäkökulmista ja jakoivat kokemuksia toimista, joita tarvitaan nyt ja pitkällä aikavälillä.

Tavoitetaanko talouden kriisipaketeilla sekä naiset että miehet? Miten kriisi iskee Pohjolan vahvasti sukupuolittuneille työmarkkinoille?  Millaisia tasa-arvovaikutuksia koulujen ja esikoulujen sulkemisella on perheissä? Vaikuttaako se myös tyttöjen ja poikien mielenterveyteen ja oppimistuloksiin?  Entä miten paljon miesten naisiin kohdistama väkivalta lisääntyy, kun kaikkien on pysyteltävä kotona?

– Koronakriisi on erityisen vakava kotiväkivallasta kärsiville. Muiden voi olla tavallista vaikeampi tunnistaa väkivaltaa, ja myös avun hakeminen ja kodista lähteminen voivat vaikeutua. Siksi olemme perustaneet maan kriisikeskuksiin akuuttipaikkoja ja ottaneet käyttöön mahdollisuuden hälyttää apua sähköpostitse, sanoo Tanskan tasa-arvoministeri ja ministerineuvoston puheenjohtaja Mogens Jensen.

Kaikki Pohjoismaat ovat lisänneet resursseja suojellakseen naisia väkivallalta, jonka tiedetään usein yleistyvän kriisiaikoina.

– Tilastojen mukaan koronakriisiä seuraa naisiin kohdistuva väkivaltaepidemia. Tehokas reagointi edellyttääkin vahvaa kansainvälistä yhteistyötä, sanoo Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir, joka vastaa myös maan tasa-arvopolitiikasta.

Islanti on hyödyntänyt koronakriisin aikana kokemuksia, joita saatiin naisiin kohdistuvan väkivallan yleistyttyä vuoden 2008 talouskriisin jälkeen. Yhteiskuntaa ei ole suljettu, vaan olemme panostaneet mittavaan testaamiseen ja tartunnanjäljitykseen. Se on antanut väkivallasta kärsiville naisille mahdollisuuden lähteä kodista apua hakemaan, Katrín Jakobsdóttir kertoo.

Norjan tasa-arvoministeri Abid Q Raja ja Suomen Thomas Blomqvist tähdensivät, että sukupuolen mukaan jaotellut tilastot ovat ratkaisevan tärkeitä pyrittäessä seuraamaan poliittisten koronatoimien tasa-arvovaikutuksia.

Keillä on hoitoalan koulutus, ketkä auttavat vanhempia sukulaisia, keillä on rahaa pankissa, ketkä ovat epävakaissa työsuhteissa ja ketkä kärsivät ensimmäisinä lomautuksista ja irtisanomisista – kaikki tämä vaikuttaa poliittiseen reagointiin.

Myös Ruotsissa on ehditty tehdä yleisiä tasa-arvoanalyyseja tukipaketeista, joita maan hallitus on julkistanut huhtikuun alkuun mennessä.

Kriisiä seuraa taantuma ja työttömyys, ja ne iskevät erityisesti määräaikaisiin ja pätkätyöläisiin. Usein kyse on naisista, nuorista ja uusista maahanmuuttajista.

– Haluan ajaa yhdessä pohjoismaisten ministerikollegojen kanssa tasa-arvopohjaista koronastrategiaa, joka huomioi eri ryhmien tarpeet.

– Ruotsissa niin tehdään lisäämällä kuntien resursseja ja parantamalla siten naisvaltaisten hyvinvointialojen – kuten koulutuksen, terveydenhuollon ja hoivan – edellytyksiä, toteaa Ruotsin tasa-arvoministeri Åsa Lindhagen.

Pohjoismaiden tasa-arvoministerit haluavat laatia yhteisen arvioinnin koronakriisistä ja siitä, millä kriisitoimilla on saatu hyviä tasa-arvovaikutuksia.