Nuoret pettyivät COP29:n rahoituspäätöksiin – huomio kansallisiin päästövähennystavoitteisiin

Monet pohjoismaisessa paviljongissa puhuneet nuorisodelegaatit ilmaisivat huolensa siitä, että maailman maat eivät näyttäneet pääsevän sopuun ehdotetusta 1 300 miljardin dollarin suuruisesta ilmastorahoituksesta.

– Olen pettynyt siihen, että neuvotteluosapuolet näyttävät olevan kauempana toisistaan kuin aiemmin luultiin. Pelkään myös, että tämä kylvää epäluottamusta ja luo entistä suuremman kuilun globaalin etelän ja globaalin pohjoisen välille, sanoo Tanskan nuorisodelegaatti Lise Coermann Nygaard.

Etelä-Afrikan delegaatti Sibusiso Mazomba yhtyi näkemykseen ja totesi, että ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten köyhät maat. Eniten päästöjä aiheuttaneiden rikkaiden maiden pitäisi siksi kantaa vastuunsa

– Tarvitsemme globaalia oikeudenmukaisuutta, Mazomba sanoo. Hän toteaa myös, että nuorilla pitäisi olla entistä suurempi rooli neuvottelupöydissä.

Centre for Journalism Innovation and Developmentia edustanut Uchenna Igwe katsoo niin ikään, että pohjoisen rikkaiden maiden pitäisi vihdoin ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikuttavan jo nyt miljoonien ihmisten elämään.

– Ongelmat tulevat myös koko ajan lähemmäksi globaalia pohjoista, hän lisää.

Pohjoismaisessa paviljongissa vieraili COP29:n viimeisenä päivänä myös Ruotsin pääneuvottelija Mattias Frumerie. Neuvottelut olivat vielä kesken, mutta Frumerie uskoi jonkinlaisen ratkaisun saavuttamiseen. Hän huomautti kuitenkin, että sopiminen edellyttää suuria kompromisseja ja että monet joutuvat pettymään. Samalla hän halusi korostaa jo saavutettua hidasta edistymistä.

– Ennen vuonna 2015 solmittua Pariisin sopimusta ilmasto oli lämpenemässä yli 4 asteella, kun taas nykyisillä toimenpiteillä näkymät ovat 3 asteen tuntumassa. Vaikka 1,5 asteen tavoitteesta ollaan vielä kaukana, olemme päässeet hyvän matkaa eteenpäin.

Ensi vuoden COP30-ilmastokokous pidetään Brasiliassa, ja kaikkien jäsenmaiden on esitettävä ennen sitä yksityiskohtaiset kansalliset suunnitelmat päästöjen vähentämiseksi. Mattias Frumerien mukaan suunnitelmat pitäisi saada valmiiksi mahdollisimman pian, ja lisäksi pitäisi sopia järjestelmästä, jolla suunnitelmia arvioidaan tulevaisuudessa.

– Jo tehtyjen sopimusten täytäntöönpanoon on keskityttävä nykyistä enemmän, ja rikkaiden maiden on kannettava vastuunsa. Meidän on kyettävä osoittamaan, että vastuunkanto tekee myös rikkaiden maiden yhteiskunnista parempia ja kestävämpiä.

Lise Coermann Nygaard toivoo hänkin, että maat toimittavat kansalliset suunnitelmansa ajoissa ja että ne ovat kunnianhimoisia. Hänellä on myös konkreettinen ajatus siitä, miten 1,5 asteen tavoitteeseen voitaisiin päästä pitkällä aikavälillä.

– Kaikissa kouluissa pitäisi olla ilmastokasvatusta, jotta nuoret ymmärtäisivät selkeästi ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sen pysäyttämiseksi tarvittavat toimet, hän sanoo.