Pohjoismaiden neuvosto haluaa vauhtia pohjoismaisen verosopimuksen uudistamiseen
Valiokunta korosti Pohjoismaiden neuvoston Tukholman-istunnossa jälleen tarvetta uudistaa pohjoismaista verosopimusta. Pohjoismaiden neuvoston toistuvista kehotuksista huolimatta valtiovarainministerit eivät ole toistaiseksi lämmenneet asialle, ja valiokunta vaatiikin nyt selkeämpää poliittista tahtoa asian edistämiseksi.
OECD:n prosessista ei saa tulla tekosyytä asian lykkäämiselle. Meneillään oleva OECD-työ on tärkeää, mutta se riittää Pohjoismaille vain osaratkaisuksi.
Pohjoismainen verosopimus perustuu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) parhaillaan uudistettavana olevaan malliin, jota käytetään kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtävissä sopimuksissa. Valtiovarainministerit ovat ilmoittaneet, että pohjoismaista verosopimusta ei uudisteta ennen kuin OECD-työ on saatu päätökseen. Pohjoismaiden neuvoston mielestä tämä jarruttaa kehitystä.
– OECD:n prosessista ei saa tulla tekosyytä asian lykkäämiselle. Meneillään oleva OECD-työ on tärkeää, mutta se riittää Pohjoismaille vain osaratkaisuksi. Pohjoismaisen verosopimuksen yksinkertaistaminen edellyttää sitä, että valtiovarainministerit käsittelevät myös monia muita, täysin OECD:lle kuulumattomia asioita, Kjell-Arne Ottosson sanoo.
Asiantuntijaraportista tukea yksinkertaistamiselle
Valiokunta odottaa nyt Pohjoismaiden valtiovarainministerien kanssa käytävää poliittista dialogia, mutta se kutsui jo kokoukseensa KPMG:n veroasiantuntijan Fredrik Lundgrenin avaamaan tarkemmin pohjoismaista verosopimusta ja maiden kahdenvälisiä sopimuksia.
Työmarkkinaosapuolet luovivat tällä hetkellä yli 60 vuotta vanhojen sääntöjen mukaan. Niissä ei oteta huomioon uutta todellisuutta, johon kuuluvat etätyö, rajatyöntekijät ja eri Pohjoismaissa työskentely.
Lundgren oli mukana laatimassa raporttia Työskentely maiden rajojen yli Pohjoismaissa (2023), jonka rahoittivat rajaesteneuvosto ja Pohjoismaiden neuvoston rajaesteryhmä. Raportti pohjusti pohjoismaisen verosopimuksen yksinkertaistamista koskevaa suositusta, jonka Pohjoismaiden neuvosto antoi Pohjoismaiden valtiovarainministereille.
– Työmarkkinaosapuolet luovivat tällä hetkellä yli 60 vuotta vanhojen sääntöjen mukaan. Niissä ei oteta huomioon uutta todellisuutta, johon kuuluvat etätyö, rajatyöntekijät ja eri Pohjoismaissa työskentely. Hallinnollisesta taakasta on tullut niin monimutkainen ja raskas, että oikein toimiminen on vaikeaa. Tämä estää usein työnantajia palkkaamasta työntekijöitä muista Pohjoismaista, Fredrik Lundgren sanoo.
Hänen mielestään pohjoismaisen verosopimuksen ja kahdenvälisten sopimusten päivittäminen on välttämätöntä, jotta visio Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena kattaisi myös työmarkkinat.
Puheenjohtajuus Tanskalle – uusia mahdollisuuksia
Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Kjell-Arne Ottosson kysyi yhteistyöministerien kyselytunnilla Tanskan yhteistyöministeri Morten Dahlinilta, aiotaanko asian käsittelyä jatkaa Tanskan ja Färsaarten tulevalla puheenjohtajakaudella Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Ministeri totesi vastauksessaan odottavansa OECD:n lausuntoa, mutta hän mainitsi viime vuonna päivitetyn Juutinrauma-sopimuksen myönteisenä esimerkkinä ja Tanska–Ruotsi-yhteistyön virstanpylväänä.
Kjell-Arne Ottosson ei silti usko, että kahdenväliset sopimukset ovat oikea tapa edetä.
– En jaa Morten Dahlinin innostusta Juutinrauma-sopimuksen päivittämisestä. Mielestäni kyse oli lähinnä kosmeettisista muutoksista, ja nähtäväksi jää, onko päivityksestä aidosti hyötyä rajatyöntekijöille. Itse koen, että meidän on luotava oikeudenmukaiset ja selkeät säännöt kaikille kansalaisille ja yrityksille, jotka elävät ja toimivat Pohjoismaissa yli maarajojen, Kjell-Arne Ottosson sanoo.
Neljä sopimusta – ei ainuttakaan yhteistä
Pohjoismaiden välillä on tällä hetkellä neljä kahdenvälistä verosopimusta, mutta niiltä puuttuu koko alueen kattava sopimus. Pohjoismaiden neuvoston mukaan tästä seuraa se, että maiden välillä on eroja kansalaisten, yritysten ja viranomaisten oikeuksissa ja mahdollisuuksissa.
Pohjoismaiden neuvosto haluaa nykyistä yksinkertaisempia ja yhtenäisempiä verosääntöjä, jotka helpottavat työskentelyä, yritystoimintaa ja yhteistyötä yli rajojen. Oikeus selkeisiin verosääntöihin on yksi asukkaiden ja yritysten seitsemästä perusoikeudesta, joista Pohjoismaiden neuvosto päätti istunnossa hyväksymässään Pohjoismaiden vapaan liikkuvuuden strategiassa 2026–2030.
OECD:n sopimusuudistuksen odotetaan valmistuvan vuodenvaihteessa, mikä tasoittaa tietä pohjoismaisen uudistustyön aloittamiselle. Valiokunta odottaa selontekoa prosessin jatkosta poliittisessa dialogissa, joka on määrä käydä valtiovarainministerien kanssa helmikuussa 2026.
