Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto: inspiroivaa lukemista jo 60 vuotta
Tämän vuoden kirjallisuuspalkinnon sai tanskalaisen Solvej Ballen romaani Om udregning af rumfang I–III, jota palkintolautakunta kuvaili ajassa kiinni olevaksi mestariteokseksi. Viime vuoden palkinto meni ensimmäistä kertaan Grönlantiin, ja sen sai Niviaq Korneliussen teoksestaan Naasuliardarpi. Kyseessä on kaunis mutta raa’an kivulias kertomus rakkaudesta, ystävyydestä ja grönlantilaisnuorten itsemurhista. Niviaq Korneliussen kommentoi voittoaan näin:
– Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto on antanut romaanilleni uuden elämän, jonka se mielestäni ansaitsee. Palkinto on käynnistänyt entistä laajemman keskustelun käsittelemistäni ongelmista, ja varsinkin Grönlannissa sillä on ollut iso vaikutus kirjallisuuden mahdollisuuksista käytävään keskusteluun. Näin suuren tunnustuksen saaminen on mahdollistanut sen, että voin jatkaa työtäni kirjailijana ja syventyä uusiin kirjahankkeisiin kaikessa rauhassa. Hän jatkaa toteamalla:
– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun grönlantilainen kirjailija sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon, ja sen myötä Grönlannin kirjallinen ääni on vahvistunut Pohjolassa. Jo oli aikakin, sillä nyt eletään vaihetta, jolloin me grönlantilaiset saamme vihdoin luvan kertoa oman tarinamme.
Uusia kirjallisia polkuja
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto huomataan myös maailmalla, ja sillä on suuri painoarvo koko Pohjolassa. Palkinto avaa pohjoismaisten lukijoiden silmät kirjallisuudelle, johon he eivät muuten olisi tutustuneet. Vuosien varrella palkitut teokset ovat heijastelleet omaa aikaansa ja avanneet uusia kirjallisia polkuja. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saamisella on ollut näiden 60 vuoden aikana iso merkitys palkituille kirjailijoille.
– Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto antoi minulle uutta rohkeutta. Rohkeutta kirjoittaa juuri siitä, mistä minun pitääkin kirjoittaa, ja tavalla, joka sopii omalle äänelleni. Konventioista ja normeista piittaamatta ja suoraan sydämestä. Näin sanoo tanskalainen Kirsten Thorup, joka sai Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2017 kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Erindring om kærligheden.
Palkinto on ollut tärkeä myös islantilaiselle Einar Már Guðmundssonille, joka sai vuoden 1995 palkinnon teoksestaan Englar alheimsins (Kaikkeuden enkelit, suom. Tuula Tuuva).
– Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla on iso merkitys paitsi pohjoismaisittain myös ovien avaajana muille kielialueille. Sain itse valtavasti huomiota saatuani palkinnon vuonna 1995. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto on ollut osaltaan luomassa pohjoismaisen kirjallisuuden nykyistä vahvaa asemaa.
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto antoi minulle uutta rohkeutta. Rohkeutta kirjoittaa juuri siitä, mistä minun pitääkin kirjoittaa, ja tavalla, joka sopii omalle äänelleni. Konventioista ja normeista piittaamatta ja suoraan sydämestä.
Tervehdys 60-vuotisjuhliin
Norjalainen Herbjørg Wassmo, joka sai vuoden 1987 kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Hudløs himmel, onnittelee 60-vuotiasta palkintoa näillä sanoin:
Helsinki 1987
Kuin unelma suoraan universumilta
Tunnustus Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuudentuntijoilta
Näin monen vuoden jälkeen haluan kiittää uudelleen siitä,
että joku näki kirjani
Lähetän lämpimät onnitteluni 60-vuotisjuhliin
Hurraa teille kirjallisuuden palkitsijoille!
Jaettu vuodesta 1962 lähtien
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto on Euroopan tunnetuimpia ja arvostetumpia kirjallisuuspalkintoja. Palkinto on Pohjoismaiden neuvoston vanhin, ja se on jaettu vuodesta 1962 lähtien. Palkintosumma on 300 000 Tanskan kruunua eli noin 40 000 euroa.
Palkinnonsaajan valitsee yhteispohjoismainen palkintolautakunta, jossa on kaksi jäsentä kustakin Pohjoismaasta. Vuoden 2022 palkintolautakunnan puheenjohtaja Sara Abdollahi kommentoi Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon merkitystä näin:
– Esteettinen laatu on tärkeä ja täysin keskeinen käsite kulttuurin, kirjallisuuden ja taiteen kannalta. Se on markkinoista ja myyntikelpoisuudesta poiketen jotain, jossa ei ole kyse määristä vaan eksistentiaalisista kysymyksistä sekä fiktion ja kielen mahdollisuuksista. Esteettinen laatu on mielestäni Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ytimessä. Palkinto on 60-vuotisen historiansa aikana ollut hyvin tinkimättömästi kirjallisuuden eikä pääoman tai ajan hengen asialla.
Kirjallisuuspalkinto myönnetään kaunokirjalliselle teokselle, joka on kirjoitettu jollakin Pohjoismaiden kielistä. Palkittava teos voi olla runo-, proosa- tai näytelmäteos, joka on kirjallisesti ja taiteellisesti korkeatasoinen. Pohjoismaiden neuvoston palkintojen tarkoituksena on lisätä kiinnostusta Pohjoismaiden väliseen kulttuuriyhteyteen ja ympäristöyhteistyöhön sekä antaa tunnustusta ainutlaatuisista taiteellisista ja ympäristöön liittyvistä saavutuksista. Palkinnoilla pyritään lisäämään pohjoismaisen yhteistyön näkyvyyttä ja tunnettuutta.
Muokattu 21. joulukuuta 2022: lisätty vuoden 2022 voittajan tiedot
