Pohjoismainen vauvabuumi harasi muun Euroopan pandemiatrendiä vastaan

23.03.22 | Uutinen
Barn på Christiansborg
Valokuvaaja
Liselotte Sabroe/Ritzau Scanpix
Vaikka työttömyys ja epävarmuus tulevaisuudesta lisääntyivät, syntyvyys nousi Pohjoismaissa vuonna 2021. Tieto ilmenee tänään julkaistusta State of the Nordic Region -tutkimusraportista. Raportissa esitellään myös tuoreita ja vertailukelpoisia lukuja talouden elpymisestä koronan jälkeen.

Pohjoismainen Nordregio-tutkimuskeskus julkaisee kahden vuoden välein raportin, jossa tarkastellaan talouden, työmarkkinoiden ja väestönkehityksen trendejä kaikkien Pohjoismaiden kunta- ja aluetasolla. Tämänvuotinen State of the Nordic Region -raportti keskittyy koronaan, kartoittaa sen vaikutuksia ja esittelee useilla mittareilla sitä, miten sietokykyinen pohjoismainen malli todellisuudessa on kriisiaikoina. 

Raportista välittyy kuva Pohjolasta, joka ei hyvästä maineestaan huolimatta takaa enää hyvinvointia ja sosiaalista tasa-arvoa kaikille. Yleisesti Pohjola kuitenkin kesti globaalin talouden taantuman ja toipui siitä nopeasti. 

Vuosikymmenen laskusuunta katkesi

Lapsentekoa harkitsevilla pohjoismaalaisilla riittää selvästi luottamusta järjestelmään myös kriisiaikana. Syntyvyysluvut olivat vuonna 2021 suuremmat kuin vuonna 2020 koko Pohjolassa, paitsi Grönlannissa. Ruotsissa kasvu oli tosin vain marginaalista. Suomen, Norjan ja Islannin luvut ovat tervetullutta vaihtelua jo vuosikymmenen ajan jatkuneeseen syntyvyyden laskuun.

Vauvabuumi kasvatti Pohjoismaiden luonnollista väestönlisäystä pandemia-aikana, jolloin monien muiden Euroopan maiden käyrä oli laskeva.   

Luottamusta sosiaalisiin turvaverkkoihin

”Pohjoismaiset pariskunnat, joiden piti panna uransa jäihin ja jotka lomautettiin tai irtisanottiin, näkivät sen ehkä mahdollisuutena hankkia lapsia ja kartuttaa perheen tuloja perhe-etuuksilla”, sanoo raportin toinen kirjoittaja, tutkija Nora Sánchez Gassen. 

Syntyvyys kasvoi Pohjolan ulkopuolella hyvin harvassa maassa, ja lähelle Pohjoismaita ylsi vain Alankomaat.

”Yhtenä hypoteesina on se, että nuoret pohjoismaiset pariskunnat luottivat valtion kompensoivan tulonmenetykset pandemia-aikana ja sen jälkeen ja että maiden sosiaaliturvaverkot ovat riittävän vahvat”, Sánchez Gassen lisää. 

EU-näkökulmasta Pohjoismaat ovat investoineet massiivisiin kriisipaketteihin, jotka ovat olleet huomattavasti keskivertoa suurempia. Eniten investoi Tanska, ja tukisumma vastasi 32:ta % bruttokansantuotteesta. Ruotsin luku oli 16 %.   

Kotitalouksien tulot ennallaan

Pohjoismaiden taloudet olivat kriisin alkaessa varsin vahvat, joten maat pystyivät käyttämään rahaa lomautusjärjestelmiin, veronlykkäyksiin sekä pk-yritysten tukemiseen. Investoinnit työmarkkinatoimiin mahdollistivat sen, että kotitalouksien keskitulot eivät pienentyneet. Raportin mukaan toimet auttoivat lisäksi vähentämään pandemian sosiaalisia vaikutuksia merkittävästi.  ”Toimet olivat poikkeuksellisia ja täydensivät jo ennestään vahvoja pohjoismaisia hyvinvointijärjestelmiä. Tämä oli mahdollista, koska rahoitusjärjestelmät olivat huomattavasti vahvemmassa kunnossa kuin vuoden 2008 finanssikriisin aikana”, sanoo Nordregion Senior Research Fellow ja State of the Nordic Region -raportin toinen kirjoittaja Carlos Tapia. 

”Vaikka koronatoimilla ei ollut suurta vaikutusta julkiseen velkaantumiseen ja kansallisiin alijäämiin, toimia ei silti voitu jatkaa loputtomasti. On kyseenalaista, selviäisikö Pohjoismaiden julkinen talous koronapandemian pitkittymisestä.”

Vaikutukset puolet lievemmät kuin EU:ssa

Pohjoismaiden taloustaantuma oli kansainvälistä keskitasoa mutta huomattavasti vähemmän vakava kuin EU-maissa keskimäärin. Pohjoismaiden bruttokansantuote supistui 3 %, kun koko EU:ssa vastaava luku oli 5,9 %. Pahiten kärsi matkailusta riippuvainen Islanti, jonka BKT laski 7,1 % vuonna 2020.

Tanskan vastaava luku oli 2,1 % ja Norjan 0,7 %.

Ikäihmiset ja maahanmuuttajat kärsivät eniten

Kriisipaketeista ja hyvinvointijärjestelmistä huolimatta koronakriisi paljasti selvästi eri tuloryhmien välisen epätasa-arvon varsinkin, kun tarkastellaan sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia kaupunki- ja maaseutualueita. Tartuntaluvut ja pandemian sosiaaliset vaikutukset olivat suurimmat kaikkein huono-osaisimmissa ryhmissä, joihin kuuluvat ikäihmiset, vähätuloiset ja maahanmuuttajat.

FAKTAA: Pohjoismaiden taloudelliset tukitoimet

Tanskan kaikkien taloudellisten tukitoimien yhteenlaskettu arvo vastasi 32,7:ää % bruttokansantuotteesta.

 Ruotsissa osuus oli 16,1 %, ja Suomi, Islanti ja Norja investoivat summan, joka oli suuruudeltaan 12–14 % niiden BKT:stä.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että kaikkien EU-maiden tukitoimet olivat suuruudeltaan noin 10,5 % BKT:stä.

FAKTAA: State of the Nordic Region -raportti

State of the Nordic Region -raportin tuottaa joka toinen vuosi Nordregio-tutkimuslaitos läheisessä yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa. Raporttiin on koottu ainutlaatuista tietoa taloudesta, väestönkehityksestä, maahanmuutosta, digitalisaatiosta, työllisyydestä ja monista muista asioista. Raportti antaa vertailevan kuvan Pohjoismaiden kehityksestä paikallisella, kansallisella ja alueellisella tasolla. Perustana on 26 varta vasten tehtyä karttaa lisäkaavioineen. Pohjola, johon kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti, on maailman integroituneimpia alueita. Pohjoismaiden ministerineuvoston vuonna 1997 perustama Nordregio on aluekehityksen ja aluesuunnittelun kansainvälinen tutkimuskeskus.

Raportti julki Pohjolan päivänä 23. maaliskuuta 2022

Tervetuloa mukaan viiteen julkistustapahtumaan, jotka järjestetään Pohjoismaiden pääkaupungeissa Pohjolan päivänä 23. maaliskuuta. Mukana on muiden muassa ministereitä, parlamentaarikkoja, tutkijoita ja nuorisoedustajia. Esitä kysymyksiä paikan päällä tai suorassa verkkolähetyksessä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

Lehdistökontaktit:

Gustaf Norlén, vanhempi kartanpiirtäjä ja raportin projektipäällikkö gustaf.norlen@nordregio.org +46 76 169 3954

Nora Sánchez Gassen, fil. toht. nora.sanchezgassen@nordregio.org +46 70 931 0808