Ruokalistalla 24 pohjoismaista politiikkaratkaisua

11.06.18 | Uutinen
Setting the table
Kouluruoka, ruokahävikin torjuminen ja ilmastoälykäs ruoka ovat esimerkkejä 24 innovatiivisesta ruokapoliittisesta aloitteesta, jotka esitellään uudessa julkaisussa ”Solutions Menu – A Nordic guide to sustainable food policy”. Julkaisun on laatinut Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjoismainen ruokapoliittinen laboratorio -hanke. Pohjoismaisille ideoille on nyt kansainvälistä kysyntää, ja uuden julkaisun tarkoituksena on tarjota inspiraatiota ruoan kulutustottumusten muuttamiseen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Pohjoismaiden innovatiivisimmat ruokapoliittiset ratkaisut on nyt ensimmäistä kertaa koottu yhteen asiakirjaan. Julkaisun 24 esimerkkiä ovat osoituksia siitä, miten elintarvikkeiden kulutusta voidaan kehittää entistä kestävämpään suuntaan. Ratkaisut kytkeytyvät ravitsemukseen, ruokakulttuuriin ja identiteettiin, joukkoruokailuun, ruokahävikkiin sekä ruokavalioiden vastuullisuuteen.

Kukin ratkaisu on vastaus käytännön ongelmaan, ja yhdessä ne edustavat uutta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa ruokapolitiikkaan.

”Virastomme työskentelyä ohjaa Agenda 2030 -toimintaohjelma, ja ruoka on keskiössä, kun pyrimme varmistamaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen. Tämä kannustaa meitä luomaan kunnianhimoisia ravitsemussuosituksia ja toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä elintarvikkeiden kulutuksen terveellisyyttä ja kestävyyttä”, sanoo Ruotsin elintarvikeviraston pääjohtaja Annica Sohlström.

 

Pohjoismainen ruokavalio on uusi musta

Maailman terveysjärjestö WHO julkisti toukokuussa 2018 paljon huomiota saaneen raportin, jonka mukaan pohjoismainen ruokavalio on vähintään yhtä terveellinen ja vastuullinen kuin Välimeren ruokavalio. Pohjoismainen ruokavalio onkin yksi ”Solutions Menu” -julkaisun ehdotuksista, ja sen juuret ovat vuonna 2004 laaditussa uutta pohjoismaista keittiötä koskevassa julistuksessa, joka sai taakseen Pohjoismaiden hallitusten vahvan tuen.

Pohjoismaiden hallitukset toteuttavat merkittäviä toimia varmistaakseen sen, että Pohjolan asukkaiden ruokavalio tukee sekä kansanterveyttä että maapallon hyvinvointia. Meidän kaikkien pitäisi seurata Pohjoismaiden esimerkkiä.

Johns Hopkins Universityn elintarvike- ja maatalouspolitiikan etiikkaan erikoistunut professori ja ohjelmajohtaja Jessica Fanzo toteaa näin: ”Pohjoismaiden hallitukset toteuttavat merkittäviä toimia varmistaakseen sen, että Pohjolan asukkaiden ruokavalio tukee sekä kansanterveyttä että maapallon hyvinvointia. Meidän kaikkien pitäisi seurata Pohjoismaiden esimerkkiä.”

 

Salaiset ainesosat

Uusi pohjoismainen ruoka ja pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin liittyvä yhteistyö ovat tunnettuja esimerkkejä, jotka toistuvat usein kansainvälisten poliitikkojen ja aktivistien puheissa. Nyt on alettu esitellä myös uusia pohjoismaisia ratkaisuja, jotka vastaavat suuriin kansainvälisiin haasteisiin. Niistä voidaan mainita joukkoruokailuun liittyvä ”Kööpenhaminan malli”, ravitsemusmerkinnät sekä paikallinen gastronomia.

WHO antaa kiitosta siitä, miten Pohjoismaat hyödyntävät ravitsemuspolitiikkaa, ruokakulttuuria ja identiteettiä ei-tarttuvien tautien hallinnassa sekä ruoankulutuksen kestävyyden parantamisessa.


WHO:n kattava julkaisu osoittaa, että pohjoismainen elintarvikepolitiikka on onnistunutta, koska se on näyttöön perustuvaa, demokraattista, edistyksellistä, avointa, kokonaisvaltaista ja vastuullista. Nämä ”salaiset ainesosat” ovat olleet olennaisen tärkeitä käytännön muutosten toteuttamisessa.


”WHO antaa kiitosta siitä, miten Pohjoismaat hyödyntävät ravitsemuspolitiikkaa, ruokakulttuuria ja identiteettiä ei-tarttuvien tautien hallinnassa sekä ruoankulutuksen kestävyyden parantamisessa”, toteaa ei-tarttuvien tautien ehkäisyyn ja hallintaan keskittyvän WHO:n Euroopan-toimiston johtaja João Breda.


Pöytää kattamassa

Elintarvikepolitiikka on aivan oma lukunsa muihin politiikan aloihin verrattuna. Siinä ei niinkään ole kyse sääntelystä vaan kansalaisten arkielämän ja arvojen ymmärtämisestä. Pohjoismaiden kokemus pitkän aikavälin elintarvikestrategioista osoittaa, että prosessiin on tärkeää osallistaa eri näkökulmia omaavia ihmisiä. Politiikka ja kumppanuus kulkevat käsi kädessä. Onneksi muutkin sidosryhmät ovat tiedostamassa tämän.

Maailman päättäjät alkavat vihdoin ymmärtää, että kokkien roolia kannattaa hyödyntää kansallisessa elintarvikepoliittisessa keskustelussa.


”Maailman päättäjät alkavat vihdoin ymmärtää, että kokkien roolia kannattaa hyödyntää kansallisessa elintarvikepoliittisessa keskustelussa”, sanoo James Beard Foundationin varatoimitusjohtaja Mitchell Davis.

Sisäpiirinäkökulmaa pohjoismaiseen ruokapolitiikkaan

”Solutions Menu” -julkaisun tavoitteena on parantaa kokemusten, taustatiedon ja faktojen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä muiden sidosryhmien näkökulmasta. Se toimii keskustelunavaajana ja auttaa saavuttamaan poliittisia tavoitteita.

”Solutions Menun” avulla voidaan myös havainnollistaa sitä, miten Pohjoismaiden hallitukset ovat pyrkineet ruokapolitiikan avulla esittelemään Pohjoismaiden kestävää kehitystä sekä vastaamaan tutkijoiden ja kuluttajien vaatimuksiin, jotka liittyvät elintarvikejärjestelmien kestävyyden ja terveellisyyden parantamiseen.

”Elintarvikejärjestelmien kestävyyden parantaminen kytkeytyy siihen, että ruoka on meille ilmastotoimien muutosvoima”, toteaa Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir.

Pohjoismainen ruokapoliittinen laboratorio
”Solutions Menu” -julkaisun on tuottanut Pohjoismainen ruokapoliittinen laboratorio (Nordic Food Policy Lab), joka on yksi kuudesta lippulaivahankkeesta Pohjoismaiden pääministerien aloitteessa ”Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin”.