Tanskan ja Färsaarten puheenjohtajakausi Pohjoismaiden ministerineuvostossa vuonna 2026

28.10.25 | Uutinen
Valokuvaaja
Polina Kuzovkova, Unsplash
Tanska ja Färsaaret toimivat Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajina vuonna 2026. Juuri julkistetun puheenjohtajuusohjelman nimenä on ”Yhdessä muuttuvina aikoina”. Ohjelman painopistealueita ovat yhteiskuntaturvallisuus ja kilpailukyky sekä hallitusten visiotyö, jonka tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Färsaarten maakuntahallituksen puheenjohtaja Aksel V. Johannesen julkistivat vuoden 2026 puheenjohtajuusohjelman tänään Tukholmassa, jossa on meneillään Pohjoismaiden neuvoston istunto. Tanska ja Färsaaret aikovat puheenjohtajakaudellaan tiivistää pohjoismaista yhteistyötä esimerkiksi seuraavilla aloilla: yhteiskuntaturvallisuus ja huoltovarmuus, varautuminen, rajat ylittävän rikollisuuden torjunta, Pohjolan kilpailukyvyn vahvistaminen, vihreä siirtymä sekä erityisesti lasten ja nuorten suojeleminen digiaikana. Pohjoismaiden hallitusten vision mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Tanska ja Färsaaret edistävät sitä, että tavoite saavutetaan ajoissa. 

Näinä epävarmoina aikoina on ratkaisevaa, että Pohjoismaat pitävät yhtä. Maamme ovat vahvoja, ja niitä yhdistää ainutlaatuinen yhteiskuntamalli, jolle on ominaista muun muassa suuri luottamus, pitkä yhteinen historia ja syvälle juurtunut yhteistyö. Tälle yhteisöllisyydelle on nyt tarvetta. Siksi Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2026 puheenjohtajakauden otsikkona on Pohjola: Yhdessä muuttuvina aikoina.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Färsaarten maakuntahallituksen puheenjohtaja Aksel V. Johannesen

Huomio yhteiskuntaturvallisuuden vahvistamiseen

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakaudella keskitytään erityisesti yhteiskuntaturvallisuuden vahvistamiseen ja Pohjolan rooliin maailmassa. Tältä osin ohjelma on jatkoa Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajakaudella toteutetuille tärkeille toimille, joilla on pyritty vahvistamaan Pohjoismaiden kokonaisturvallisuutta. Kyse on muun muassa huoltovarmuudesta, kriisivarautumisesta, terveysuhista ja hybridihyökkäyksistä. Pohjoismaiden on myös jatkettava tiivistä alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä – erityisesti arktisella alueella ja sen ympäristössä sekä Itämerellä – ja oltava vahva toimija Euroopassa.

Kilpailukykyinen Pohjola

Pohjolan kilpailukyky on pohjimmiltaan vahva, mutta Tanskan ja Färsaarten mukaan sitä on vahvistettava edelleen. Sääntelyn ja byrokratian lisääntyminen estää yrityksiä ja yrittäjiä hyödyntämästä koko potentiaaliaan. Pohjoismaiden ministerineuvosto on siksi käynnistänyt Pohjolan kilpailukykyä koskevan analyysin, jonka tulokset esitellään vuoden 2026 puheenjohtajakaudella. 

Helsingin sopimus – Pohjolan perustuslain päivittäminen

Vuonna 1962 hyväksytty Helsingin sopimus säätelee pohjoismaista yhteistyötä, ja sitä kutsutaan usein Pohjolan ”perustuslaiksi”. Tanskan ja Färsaarten puheenjohtajakaudella seurataan meneillään olevaa oikeudellista selvitystä, joka koskee Helsingin sopimuksen mahdollista päivittämistä. Päivittämisen myötä itsehallintoalueet voisivat halutessaan ja perustuslain salliessa saada täysjäsenyyden Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Grönlanti aktiivisesti mukana

Grönlanti osallistuu joihinkin toimiin Pohjoismaiden ministerineuvostossa, mutta se ei jaa Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2026 puheenjohtajuutta Tanskan ja Färsaarten kanssa. Sen sijaan Grönlanti osallistuu aktiivisesti prosessiin, joka koskee komitean perustamista Helsingin sopimuksen päivittämiseksi. Päivittäminen taas on ratkaisevaa sen kannalta, tunnustetaanko Grönlanti tasavertaiseksi yhteistyökumppaniksi pohjoismaisessa yhteistyössä.